Fysiikan Nobel

Fysiikan Nobel-palkinnon saajat julkistettiin tänään: blogin Japani-teema jatkuu, sillä palkinnon nappasivat tänä vuonna Nambu, Kobayashi ja Maskawa. He saivat nobelinsa hitufysiikan alalta CP-symmetriarikkoon liittyvistä teoreettisista tutkimuksista. C-symmetria tarkoittaa hitufysiikassa sitä että maailmankaikkeus olisi symmetrinen materian ja anti-materian välillä. Selkeästi näin ei ole asia koska anti-materiaa on erittäin vähän, meidän kaikkien suureksi onneksi. C-symmetria siis rikkoutuu. P-symmetria puolestaan tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeus olisi symmetrinen vasemman ja oikean välillä, eli peilimaailmaan sisään menevä Liisa saapuisi oleellisesti samanlaiseen maailmaan kuin tämä meidän nykyinenkin. Pienen totuttelun ja päänsäryn jälkeen vasen tuntuisi Liisan mielestä jälleen kuin oikealta. Hitufysiikassa huomattiin kuitenkin jo 1950-luvulla, että tämäkin symmetria rikkoutuu kokeissa. Peilimaailma ei olekaan samanlainen kuin tämä maailma. No, hitufyysikoilla on ollut kautta aikojen pakottava tarve löytää maailmasta edes jotain symmetristä. Joten mites sitten yhdistetty C ja P-symmetria, eli CP? Onko maailma CP-symmetrinen? Aluksi näytti että CP-symmetria skulaisi hyvin, mutta sitten 60-luvulla tehtiin hyvin tarkkoja kokeita ja huomattiin hyvin pieni mutta kiistaton CP-symmetriarikko. Dämmit! Maailma ei siis ole edes CP-symmetrinen. Yksi tärkeä seuraus tästä on se, että hitufysiikan nykyinen, lähes ”kanonisoidussa” asemassa oleva teoria, standardimalli on epätarkka. Mutta kukaan ei tällä hetkellä tarkkaan tiedä millä tavalla sitä pitäisi tarkkaan ottaen muuttaa (tai pikemminkin laajentaa) että se olisi tarkempi.

Maskawa ja Kobayashi tutkivat tätä aihetta Kioton yliopistossa 70-luvulla. Heidän vuoden 1973 paperinsa Progress of Theoretical Physics -lehdessä on yksi kaikkien aikojen eniten siteeratuista tieteellisistä papereista; tällä hetkellä yli 5000 muuta paperia viittaa heidän tutkimukseensa. Tämä on huima luku, vaikka ottaa huomioon sen, että paperi on siis 35 vuotta vanha ja aihe on edelleen yksi kuumimmista tutkimuskohteista hitufysiikassa. He kirjoittivat paperin abstraktin tyylillä lyhyestä virsi kaunis. Siinä on kolme lausetta, keskimmäinen niistä on ”It is concluded that no realistic models of CP-violation exist in the quartet scheme without introducing any other new fields.” Ja tästä siis napsahti Nobel; ’new fields’ kun tarkoittaa käytännössä ’new physics’.

Ja sitten postauksen spekulaatio-osuuteen. Saivatko ”oikeat” henkilöt Nobelin? Kuka jäi nuolemaan näppejään ja minkä takia? Nambun, Maskawan ja Kobayashin tutkimukset ovat niin tärkeitä, että kukaan ei luultavasti tule kovasti kyseenalaistamaan komitean päätöstä. Toisaalta monet varmaan miettivät, että minkä takia he eikä joku toinen teoreetikko kuten esimerkiksi Stephen Hawking. Syy on yksinkertaisesti se, että Hawking ei ole ennustanut mitään sellaista mikä olisi pystytty kiistatta näkemään kokeissa. Kamiokande-kokeen Suzukia veikattiin jossakin tän vuoden palkinnon saajaksi, mutta ilmeisesti hänet pudotti loppupelissä se, että 2002 jaettiin jo yksi nobeli neutriinofysiikassa. Ehkä toinen peräkkäin olisi ollut liikaa. Selvää on kuitenkin se, että tämän vuoden kilpailussa ei ollut mitään Suurta Löytöä ™ mikä olisi varmasti korjannut potin. Kokeellinen hitufysiikka on elänyt jonkinlaista hiljaiseloa jo monta vuotta (jollei vuosikymmentä) kun LHC:n valmistumista on odotettu. LHC on vieläkin rikki/särki ja pysyy alhaalla ainakin seuraavan vuoden kevääseen asti. CERN:in fyysikoilla saattaa olla kiire löytää Higgsin hitu vuoteen 2012 mennessä kun on seuraavan kerran hitufysiikan ”vuoro” saada nobeli.

Advertisements

3 responses to “Fysiikan Nobel

  1. jees… Ei taida sitten nobelia tullut Suomeen vielä seuraavaa 20-vuoteen, kun kerran ei edes Hawking saa nobelia?

  2. Suomeen nobel? Mistä hyvästä se sitten tulisi. Ei niitä vaan kannatuksen vuoksi jaella..

  3. Joo joo… Mut kyllähän ny Saarikowski yhden nobelin ansaitsee? Ja?

    (kumma kun ei nettijargoniin saa hyvää kirjainmerkkiä sarkasmille, ks. edellinen). Juu.. täällä Suomes on niin sisäänpäin lämpiävät piirit että rahat pistetään mielummin Aalto-pilvilinnoihin.

    Hei… Jyväskylän yliopisto on melkein kuin Aalto (vrt. rakennushistoria). Miksi ne ei siellä älähdä selvästä tm-varkaudesta?

Kommentointi on suljettu.