Xuhuin väitös

Kollegani Xuhui Wang väitteli tänään Delftin teknillisessä yliopistossa spintroniikan alaan liittyvällä väitöskirjalla. Väitökset ovat Hollannissa muodollisia ja osin juhlaviakin tilaisuuksia, mutta kuitenkin näytösluonteisia, koska sitä on lähes mahdotonta feilata. Väitöstilaisuus alkaa kun rehtori (tai hänen avustajansa) saapuvat saliin mukanaan kaarti professoreita, sekä paikallisesta yliopistosta että ulkomaisia vieraita. Itse väitöstilaisuus kestää tasan tunnin ja sinä aikana kukin professori esittää kaksi tai kolme kysymystä väitöskirjatyöstä. Kysymysten jälkeen rehtori kysyy aina tyydyttävätkö vastaukset vastaväittäjää ja kyllähän ne aina tyydyttää vaikka väittelijä olisi vastannut puuta heinää. Tällä kertaa seitsemän professoria hiillosti X:ää, joukossa guruprof. Maekawa Japanista. X luuli, ettei kukaan vastaväittäjä olisi jaksanut lukea väikkäriä edes läpi, mutta kysymykset olivatkin tavanomaista kinkkisempiä. Maekawan kysymyksistä X suoriutui loistavasti, mutta sen jälkeen alkoi sadella kysymyksiä teknisistä yksityiskohdista kateederin takana seisovalle X:lle. Hän olisi jossain vaiheessa tarvinnut lisää puuteria kun tuskanhiki alkoi nousta pintaan. X:n väitöskirjan ohjaaja prof. G virnuili ja supisi rehtorin kanssa. Eräässä vaiheessa X tuntui menneen niin hämilleen että prof. Koopman joutui luovuttamaan ja sanoi, että keskustelua voisi ehkä jatkaa joku toinen kerta. Rehtori tähän että ”I think that is a very wise decision!”.

Lopulta tasan tunnin kuluttua ovesta tuli sisään pelastuksen enkeli, mademoiselle K., joka tuli salin eteen kumauttamaan lattiaan yliopiston tunnuksin varustettua sauvaansa ja sanoi ”ora est!” eli ”on aika (lopettaa)”. Tällä väitös virallisesti lopetetaan vaikka kesken väittelijän aloittaman lauseen. Raati vetäytyi sivuhuoneeseen puimaan visaista kysymystä tulisiko suorituksesta antaa tohtorisarvo vaiko ei. Ja niin tapahtui, että tämäkin väitöskirja hyväksyttiin varsin yksimielisesti ja proffat palasivat jakamaan X:lle diplomin. Kuten on tapana väitöskirjan ohjaaja prof. G. sai kunnian onnitella ensimmäisenä uutta tohtoria. Puhe oli osin kehuva, mutta hollantilaiseen (tai G-mäiseen) tapaan muistettiin myös piikittellä X:ää hänen virheistä ja luonteenpiirteistään. Hän muisti myös kertoa eräästä hilpeästä hiihtoretkestä viime talvella. G oli onnistunut muiluttamaan X:n rinteeseen Japanin vuoristoissa erään konferenssimatkan aikana. X:n ei tunnetusti osaa edes pyöräillä ja eikä laskettelu sujunut sen paremmin. Lopputulos oli se, että X oli edennyt suksineen pikemminkin ylöspäin rinnettä kukkulan päällä olevan on-senin (kylpylän) suuntaan kuin alaspäin kohti laaksoa. Kun X:ää ei näkynyt eikä kuulunut laaksossa, käynnistettiin lopulta jonkinlainen pelastusoperaatio. Varsin nopeasti kuitenkin huomattiin että X ei lojunutkaan jonkun puun alla taju kankaalla vaan lillui tyytyväisenä kylpylän kuumavesialtaassa.

Olin lupautunut ottamaan kuvia tilaisuudessa. Vastuullani oli etenkin tärkeä ryhmäportretti, jossa kaikki vastaväittäjät, väittelijä, hänen avustajansa ja rehtori poseeraavat onnistuneen väitöksen jälkeen helpotuksen hymy suupielissään. Hiki alkoi kuitenkin nousta vaihteeksi minun poskille kun juuri ennen tuota tärkeää hetkeä digikamera näytti potkaisevan tyhjää. Akkuosaston purkamisen ja kokoamisen jälkeen kameraan syttyi kuitenkin taas elon merkki ja kuva saatiin onneksi otettua. Tämän jälkeen koko joukko siirtyi kahvitilaisuuteen. Illalla onkin vuorossa karonkka ja lahjusten jako kaupungintalon takana olevassa ravintolassa. Tässä alla muutama kuva, osa mun ottamia, osa T:n.

prof. G väittää vastaan

prof. G väittää vastaan

X puolustautuu

X puolustautuu. Fabian tarkkailee tilannetta.

tri Wangin on helppo hymyillä

tri Wangin on helppo hymyillä. Stefan, Vera, Xuhui ja Fabian.

Mainokset

One response to “Xuhuin väitös

  1. Ora est… Aaaah.. Kyllä ottaa humanistia kyttyrästä kun kuulee klassista latinaa 🙂 Se valtikka oli tosiaan aika siisti 😛

Kommentointi on suljettu.