Soba

Kyhättiin tänään japanilainen illallinen: zarusobaa, paistettua lohta, misokeittoa, riisiä, papuja ja broccolia. Ja jälkiruuaksi perinteinen matcha-jauheesta tehty vihreäteejäätelö, vaikka japanilaiset eivät itse kuulemma tuollaisista jälkiruuista välitä. Japanilaisen ruuan teko vie usein paljon aikaa, mutta nysväys on joskus hauskaa. Ja tietenkin taustalla on aina joku tarina miksi asiat tehdään juuri niin tai näin. Oikea valmistustapa on tärkeätä, sillä japanilaisen keittiön idea ei ole niinkään maustaa ruoka hyvänmakuiseksi vaan houkutella raaka-aineiden oma maku esille eri tavoilla. Erityisesti dashia (vähän kuin kalaliemi) käytetään tähän tarkoitukseen. Japanilaisessa keittiössä tuoreus on puoli ruokaa ja huolimaton valmistaminen johtaa siihen, että ruoka ei maistukaan yhtään miltään. Saatiin kuitenkin (tsäkällä?) aikaan varsin maukas illallinen, mutta ei tietenkään ollut yhtä hyvää kuin mitä Pontocholla tarjottiin viime kuussa.

T. paistoi lohen pienessä määrässä öljyä ja soijakastiketta.

Lohi pannulla.

Lohi pannulla.

Muutama minuutti per puoli riittää, jolloin kala on mehukkaimmillaan. Laitoin misokeiton dashi-rakeista, misotahnasta, mirinistä ja kevätsipulista. Riisin päälle laitettiin merilevälastuja ja ripoteltiin pieniä kuivattuja anjoviksia (chirimen).

Soba on tattarista tehtyjä nuudeleita. Sobaa voi tarjota kylmänä tai lämpimänä. Me teimme kylmänä tarjottavaa sobaa (zarusobaa), jota keitetään ensin noin 5-6 minuuttia ja huuhdellaan tämän jälkeen siivilällä juoksevan kylmän veden alla. Keitinvesi otetaan talteen. Soba laitetaan tämän jälkeen valumaan bamburitilälle (zaru), ripotellaan päälle merilevänpaloja (nori) ja tarjotaan heti. Soban kanssa tarjotaan usein wasabilla ja inkivääriraasteella maustettua sobatsuyu-kastiketta, johon soba dipataan.

Keitetty soba jäähyllä zarun päällä. Keitinvesi (sobayu) takana olevassa pannussa.

Keitetty soba jäähyllä zarun päällä. Keitinvesi (sobayu) takana olevassa pannussa.

Aterian lopuksi lämmintä soban keitinvettä (sobayu) kaadetaan dippikastikkeen joukkoon, joka sitten juodaan eräänlaisena teenä. Yllättävän hyvää! Euroopassa sobaa, sobatarvikkeita ja kastikkeita voi ostaa hyvinvarustetuista etnokaupoista, Haagissa esimerkiksi Wah Nam Hongista.

Kerrotaan, että soba kehittyi Japanissa Edo-kaudella (~1800-luvulla) täydentämään Tokion eli silloisen Edon asukkaiden ravinneköyhää ruokavaliota, joka useimmiten koostui pelkästään valkoisesta (kuoritusta) riisistä. Tässä syystä edolaisia vaivasi epidemian lailla beri-beri eli b-vitamiinin puutostauti, jota koetettiin soballa ehkäistä. Eli syö sobaa, se pitää beri-berin loitolla.

Advertisements