Picked up for you this week

– Etsitkö hommia? Hawking jää eläkkeelle ja hänen proffantuolinsa vapautuu. Hakuaika loppuu jo 15. joulukuuta, joten kannattaa pitää kiirettä!

Alzheimerin taudin saattaakin aiheuttaa HSV1 eli huuliherpeksesta tuttu herpes simplex virus (jolle eräs geenimuunnos altistaa). HSV1 tykkää hakeutua hermosoluihin ja aiheuttaa jossain tapauksissa myös aivokuumeen, joten uutinen ei ole yllättävä.

– Vuonna 1572 tapahtui ehkä koko astronomian historian merkittävin yksittäinen tapahtuma: taivaalle syttyi yllättäen Venustakin kirkkaampi uusi tähti, eli se oli yötaivaan kirkkain kohde heti Kuun jälkeen. Nykyään tiedetään, että kyseessä oli supernova SN1572, eli Tycho Brahen supernova. Wish-listallani on muuten pitkään ollut nähdä vastaavanlainen supernovaräjähdys. On laskettu, että sellainen tapahtuu noin kerran 50 vuodessa Linnunradan kokoisessa galaksissa, mutta yhtään ei ole valitettavasti paukkunut yli 300 vuoteen. Kun noita komeettojakin on näkynyt useampia (Hale-Bopp, Hyakutake) niin saisko supernovan seuraavaksi, kiitos.

Mutta itse asiaan ny: SN1572:n räjähdyksen valokaikua mittannut tutkimusryhmä sai viimein selville tarkkaanottaen mitä tapahtui: kyseessä oli tyypin Ia supernova. SN1572 oli alunperin kaksoistähtisysteemin valkoinen kääpiötähti, pieni ja vähäpätöinen, joka oli polttanut kaiken vetynsä loppuun. Sen painovoima veti kuitenkin puoleensa kaasua Auringon kaltaiselta kumppanitähdeltään ja vähitellen kääpiötähden massa kasvoi ja gravitaatiopaine tähden sisällä nousi. Kun tietty kriitiinen piste saavutettiin 2. marraskuuta 1572 (tai pikemminkin 7500 vuotta aikaisemmin koska tähti on 7500 valovuoden päässä) tähdessä tapahtui hiili- ja happiytimien räjähdyksenomainen fuusioreaktio, joka kesti vain muutaman sekunnin, ja vapautti niin paljon energiaa, että tähden lämpötila kasvoi miljardeihin asteisiin. Yht’äkkinen lämpöydinreaktioiden aikaansaama paineen muutos aiheutti shokkiaallon, joka eteni tähden läpi. Shokkiaallon rintamassa materia pakkaantui niin tiheäksi, että lisää lämpöydinreaktioita aktivoitui ja helium-ytimet fuusioituivat nikkeliksi asti. Itse räjähdys kesti ehkä muutaman minuutin, jonka aikana suurin osa yli Auringon painoisen tähden materiasta muuttui nikkeliytimiksi. Jäljelle jäi vain laajeneva pilvi kuumaa nikkelikaasua. Mustaa aukkoa tai neutronitähteä ei syntynyt (boring!). Varsinaisen räjähdyksen säteilynergia hiipui muutamassa viikossa. SN1572:n pystyi kuitenkin havaitsemaan yli vuoden ajan paljain silmin. Tuo säteilyenergia ei tullut enää itse räjähdyksestä vaan radioaktiivisista hajoamisprosesseista. Itse asiassa tähden jämä oli muuttunut valtavaksi radioaktiiviseksi möykyksi. Heliumissa on 2 neutronia ja 2 protonia. Kun näitä heliumytimiä fuusioituu supernovaräjähdyksen aikana 14 kappaletta syntyy nikkeli-56 ydin, jossa on 28 protonia ja 28 neutronia (enempää ei ole energeettisesti edullista yhdistää). Nikkeli-56 on erittäin radioaktiivinen, koska sen puoliintumisaika on vain 6 päivää. Se hajoaa koboltti-56:ksi, joka sekin on radioaktiivinen puoliintumisajalla ~77 päivää. Tämä hajoaa taas rauta-56:ksi, joka on stabiili. Nikkeli-56:n ja koboltti-56:n hajoamiset vapauttivat valtavasti energiaa ja 7500 vuotta myöhemmin osa tuosta säteilystä päätyi planeetallemme asti Tycho Brahen ja kumppanien suureksi hämmingiksi.

Mainokset

7 responses to “Picked up for you this week

  1. Olipa mukavan ymmärrettävästi selostettu supernova! Mä luin tuosta aiemmin BBC:n sivuilta, mutta taisin silloin pudota kärryiltä. Mäkin kyllä kovasti tahtoisin nähdä joskus supernovan, ja olishan nyt jo korkea aika!

  2. Sama juttu. Eikös Betelgeuse ole ollut yksi vahvoista ehdokkaista? Betelgeusen Supernova olisi kepeästi kuutakin kirkkaampi.

  3. Ei supernovia tänne! Paha paha paha… B on sentään vain 600 vv:n päässä. Kosmiset aallot tarpeeksi lähellä kippaisivat varmaan Maan karrelle? Vai mitä sanoo H? Että se doom-päivä tulee joka tapauksessa 😛

  4. Joo, Betelgeuze vetää jo viimeisiään, mutta koskaan ei tiedä kauan ne vielä sinnittelee. Eta Carinae voi kans kosahtaa koska tahansa, koska se on näitä tyypin ”live fast, die young” supermassiivisia tähtiä. Siitä tuleekin silloin aika iso paukku, koska kaupan päälliseksi saadaan luultavasti musta aukko.

  5. Betelgeuse on ihan riittävän kaukana ja ilmeisen säteilypurkauksen suuntaakin ajatellen sopivasti väärässä suunnassa. Eikös osapuilleen 100 valovuotta ole pidetty sellaisena minimiturvarajana muutenkin?

  6. Pistetään H:lle joululahjalistaan T-paita, jossa kuva Betelgeuzesta ja alla teksti ”Please, explode” 😛

  7. Kuva Betelgeuzesta? Iso punainen pallo… Mutta en olisi huolissani supernovien gammapurkauksista. Ohi menisi kaikista lähellä olevista supernovakandidaateista. Joten esim. Betelgeuzen supernovasta olisi kyllä vaan iloa kun voisi yöllä vaikka lukee kirjaa supernovan valossa. 🙂

Kommentointi on suljettu.