Laavaplaneetta

Taas yksi aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta (eli eksoplaneetta) löytynyt, Corot-Exo-7b löytyi 450 valovuoden päästä. Tällä kertaa kysymyksessä onkin vähän oudompi kaveri. Se on kyllä maan kokoluokkaa oleva kivimöykky, mutta se kiertää Auringon kaltaista tähteä niin lähellä, että sen pintalämpötila on päälle tuhat astetta. Tämän takia planeetan pinta on todennäköisesti sulaa laavaa. Vertailun vuoksi Merkurius kiertää parikymmentä kertaa kauempana Aurinkoa kuin tämä uusi veijari kiertää omaa tähteänsä.

Löydön myötä havaittujen eksoplaneettojen lukumäärä exoplanet encyclopaedian mukaan on tällä hetkellä 339 planeettaa. Tämä ensyklopedia on kyllä tosin luultavasti maailman lyhin ensyklopedia, sillä useimmista eksoplaneetoista tiedetään suurin piirtein niin paljon, että kaikki se tieto mahtuisi kevyesti tupakka-askin takakanteen, siihen ruutuun missä on varoitustekstit. Massa, radan säde, kiertoaika ja pintalämpötila … no, siinä se melkeen olikin.

Sen verran kuitenkin tiedetään, että näistä 339 eksoplaneetasta noin pyöreät nolla on sellaisia, että niillä voisi olla edes alkeellistakaan elämään. Suurin osa eksoplaneetoista on nimittäin joko isoja Jupiterin kaltaisia kaasupalloja tai sitten ne kiertävät niin lähellä tähteä, että kaikki elämänkaltainen kärähtäisi karrelle. Tähtitieteilijät eivät kuitenkaan ajattele etteikö maan kaltaisia planeettoja löytyisi, niitä vain on hyvin hankala havaita kahdesta syystä: jos planeetta on iso ja massiivinen, eli ”helppo” havaita vaikka 450 valovuoden päästä, se haukkaakin syntymänsä aikana protoplanetaarisesta pöly- ja kaasukiekosta sellaset määrät kaasua, että siitä tulee Jupiterin kaltainen kaasujättiläinen, jossa mikään elämä ei voi kehittyä. Toisaalta eksoplaneetta on helppo havaita, jos se kulkee lähellä tähteä, jolloin se voi joskus varjostaa tähden valoa. Mutta tässä tapauksessa planeetta olisi liian kuuma niin kuin tämä laavaplaneetta. Eli maailmankaikkeus ja sen lait ovat ikään kuin suunniteltu siten, että kaikki mielenkiintoiset maan kaltaiset planeetat (joilla ehkä on elämää) ovat kaikista vaikeimpia havaita. Ei siis riitä edes se, että jollain avaruusraketilla menisi pyöreät kymmenen tuhatta vuotta ennen kuin päästäisiin seuraavaksi lähimpään tähteen, eli Alpha Centauriin. Vaan että pitää vielä tehdä maan kaltaisten eksoplaneettojen bongauskin pitkän matkan päästä näin vaikeaksi. Epistä!

Fyysikoille ja tähtitietelijöille tuttu käsite on ns. antrooppinen periaate. Se tarkoittaa sitä, että maailmankaikkeuden lait pitävät pakosti olla sellaisia, että elämän kehittyminen on mahdollista (koska selkeästi havaitsemme elämää ympärillämme). Tämä kaikki eksoplaneettahässäkkä taas voisi olla kyllä melkein seurausta jostain vastaavanlaisesta periaatteesta: maailmankaikkeuden lait eivät salli elämänmuotojen bongaavan muita vastaavanlaisia elämänmuotoja maailmankaikkeudessa. Muutenhan elämä Maassa ei olisi voinut kehittyä ihan rauhassa miljoonien vuosien aikana tällä planeetalla ilman, että kukaan ulkoavaruuden aliensiirtokuntalainen olisi huomannut meitä ja tullut valtaamaan näitä hedelmällisiä nurkkia parempaan käyttöön (”Hus pois täältä kaikki muut, Zygbloffin mukaan tämä on meidän luvattu planeetta”) . Ainiin, mutta unohdin, että kaikki evoluutiobiologit ovat yhtä mieltä siitä, että bakteerithan Maata hallitsevat. Onhan jo aikoja sitten ehdotettu, että bakteerit ovat tulleet Maahan ulkoavaruudesta ratsastamalla isolla asteroidilla tai komeetalla. Joo, unohtakaa koko juttu. 🙂

Advertisements

6 responses to “Laavaplaneetta

  1. Proxima Centauri on pikkasen lähempänä, mutta sehän on vaan pieni tylsä kääpiötähti. Sen takia sinne ei mennä Civilizationissa 😀

  2. Pöh. Narn (Babylon 5) kiersi kanssa punaista aurinkoa. Siel voi ihan hyvin olla jotain… eikö? ;P

  3. Tuskin Proxima Centaurin läheltä mitään löytyy. Liian epävakainen pikkutähti, joka tykkää burppailla flareja. Ja jos kerran joku avaruusalus on matkannu jo 4.2 valovuotta niin samalla potkulla pääsis varmaan 0.17 valovuotta lisää Alpha Centauri A/B:lle asti.

  4. Ja pyh. Elitessäkin on asuttava maailma nimenomaan Proximan kiertoradalla! Oon aina ihmetelly miksi hullut tiedemiehet tähyilevät taivaita etsiessään näitä eksoottisia planeettoja kun vastaukset löytyvät kotikoneelta.

  5. No nyt Pave pistit kyllä sellasen kortin pöytään, että pakko uskoo. Eliten impact factor on niin korkea, että tätä tutkimustulosta ei voi kyseenalaistaa!

Kommentointi on suljettu.