STS-119

Avaruussukkula Discovery on nyt lähtökuopassa ja jos kaikki menee putkeen niin lento numero STS-119 lähtee aamuyöllä noin 3:20 Suomen aikaa kansainväliselle avaruusasema ISS:lle. Ruumassa sukkulalla on biitti ISS:n rakennussarjaa sekä isot aurinkopanelit, jotka asennuksen jälkeen korjaavat ISS:n tänhetkisen hieman epätasapainoisen ulkonäön (saadaan kauniimpia kuvia..), mutta myös siinä sivussa tuottavat vähän lisää virtaa astronauttien tökkeleihin. Discoveryn mukana lentää ensimmäinen japanilainen pitkäaikaisvieras ISS:lle, Japanin avaruusjärjestö JAXA:n Koichi Wakata.

Lähtölaskenta on tähän asti sujunut ongelmitta, sääennuste on erinomainen ja kohta alkaa sukkulan ison polttoainetankin täyttö nestemäisellä vedyllä ja hapettimena toimivalla nestemäisellä hapella. Astronautit saapuvat paikalle noin kolme tuntia ennen laukaisua ja NASA-TV:stä voi seurata lähtövalmisteluita.

9 minuuttia ennen laakaisua (T-9min) suoritetaan tiimin viimeinen go/no go tsekkaus ja jos kaikki antavat vihreetä valoa niin viimeisten minuuttien aikana tapahtuu nopeassa tahdissa mm. seuraavaa:

  • T-7:30 Sukkulan ohjaamoon johtava käytävä vedetään pois laukaisun tieltä
  • T-5:00 Varmistimet poistetaan apuraketeista
  • T-3:30 Päämoottorien suuntaustestit
  • T-2:55 Nestehappea tankkeihin vievä kuljetin vedetään pois
  • T-2:35 Sukkulan akut alkavat tuottamaan sähköä
  • T-50s  Sukkula voimanlähde vaihdetaan sukkulan akkuihin
  • T-31s  Laukaisun ohjaus siirretään täysin automatiikalle
  • T-21s  Apurakettien suuntaustestit
  • T-16s  Melunvaimenninsysteemi aktivoidaan johtamalla alustan alle valtava määrä vettä
  • T-10s  Päämoottorien alle johdetaan kipinöitä polttamaan kontrolloidusti mahdollisesti moottorien käynnistyksessä karannut vety
  • T-6.6s Kolme päämoottoria käynnistetään ja suunnataan lähtöä varten. Sukkula on tässä vaiheessa vielä niin raskas, että moottoreissa ei ole tarpeeksi potkua nostamaan sukkulaa alustaltaan. Kuuden sekunin ajan tarkistetaan, että kaikki toimii normaalisti. Jos ongelmia ilmenee laukaisu voidaan peruuttaa vielä T-0:aan asti.
  • T-0 s  Kiinteällä polttoaineella toimivat apuraketit käynnistetään ja sukkula aloittaa matkansa. Apuraketteja ei voi sammuttaa, jos jotain menee vikaan.

Laukaisun jälkeiset tapahtumat (ajat suurinpiirteisi, riippuvat sukkulan valitusta reitista yms.):

  • T+5 s  Laukaisualustan torni on ohitettu.
  • T+20 s Sukkula nousee aluksi suoraan ylöspäin päästäkseen nopeasti pois ilmanvastusta aiheuttavasta ilmakehästä, mutta jo tässä vaiheessa sukkula aloittaa suuntaamaan nokkaansa maanpinnan suuntaiseksi (”roll program”). Kiertorataan tarvitaan noin 28000 kilometrin tuntivauhti maanpinnan suhteen.
  • T+40 s Sukkula saavuttaa äänen nopeuden ja aerodynaamisesti kriittisen alueen jolloin ilmakehän voimat nopeasti liikkuvaan alukseen ovat suurimmillaan. Turvallisuuden vuoksi moottorien työntövoimaa lasketaan.
  • T+1:10 Sukkula on läpäissyt äänivallin ja voi nyt pistää hanan täysille. (”Go at throttle up”)
  • T+2:06 Apuraketit palavat loppuun ja irtoavat sukkulasta.
  • T+4:30 Sukkulalla on nyt niin paljon nopeutta ettei se voi ongelmien ilmetessä palata enää Kennedy Space Centeriin (”Discovery.. Houston, negative return”). Jos jokin päämoottoreista sammuu vian takia niin sukkula koettaa laskeutua Atlantin toiselle puolelle.
  • T+4:38 Sukkulalla on nyt niin paljon nopeutta, että voi peruuttaa lennon asettumalla matalalle kiertoradalle jos yksi moottoreista sammuu (”Discovery.. Houston, Press to ATO (Abort to Orbit)”)
  • T+8:40 Päämoottorit sammutetaan (main engine cutoff eli MECO) ja painava polttoainetankki irroitetaan, jolloin se putoaa ja palaa ilmakehässä.

Kun moottorit on sammutettu sukkula on kiertoradalla ja astronautit kokevat painottomuuden ensimmäistä kertaa.

Edit 12.3.: Ei se sukkula lähde sitten tänäänkään, aikaisintaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja laukaisu voi siirtyä jopa huhtikuulle. Tälläistä tää nyt on ollu tän sukkulan kanssa jo pitkään...

Mainokset

7 responses to “STS-119

  1. Joku on varmaan laskenut mikä on pakkolaskun onnistumisen mahdollisuus eri vaiheissa? Muistaakseni RTLP-komentoa pelätään kuin ruttoa, koska siinä vaiheessa kun vauhtia on tarpeeksi voi mitä vaan tapahtua. Kö?

  2. Scrubbasivat sitten tän yön laukaisun, mutta huomenna ehkä uusi yritys. RTLP-tilanteissa toivotaan tosiaan, että kaikki toimii juuri niin kuin insinjöörien palaveereissä kuviteltiinkin tilanteen menevän eikä lisää ongelmia ilmene. Se on sit eri asia kuka enää uskoo sellaiseen kahden onnettomuuden ja kahden läheltä piti -tilanteen (STS-51-F ja STS-93) jälkeen. Nämä scrubbitkin ovat pikemminkin sääntöjä kuin poikkeuksia. STS-119:nkin laukaisua on siirretty teknisten ongelmien takia jo useamman kerran. Oikeesti on siis kyllä hyvä idea, että sukkulat roudataan pian museoihin. Ei ole ihan sattumaa, että Nasa luopuu tuosta konseptista ja siirtyy Orionin ja Ares-raketin myötä perinteiseen Apollo-tyyliseen designiin, jossa ei yritetäkään kierrättää kaikkia osia.

  3. Mä en ole ihan vakuuttunut että siirtymä tapahtuu sillä aikataululla kuin on suunniteltu. Voi olla, että vanhat sukkularohjot ovat käytössä vielä jonkin aikaa. (Toivonkin, että ehdin vielä joskus Floridaan paikan päälle laukaisua katsomaan…)

    Minua sattuneesta syystä hirvittää aina kohdassa ”Go at throttle up…” Muistuu mieleen vain se, kun tuota seurasi hiljaisuus ja sitten ”obviously.. a major malfunction”

  4. Eikös tuo STS-134 pitäisi nyt olla se viho viimenen lento ensi vuoden syyskuussa? Sekin saatiin ohjelmaan vasta kun NASA kävi ruinaamassa lisärahaa kun nyt teknisten yms. ongelmien vuoksi aikataulut eivät oiken pidä & päde ja tavaraa pitäisi vielä roudata ISS:lle. Lisäksi tuolla lennolla siis käytetään tätä Discoverya, joka on se vanhin rakkine koko laivastossa. Bad shivers, anyone? (Mistä ne löytää näitä hyörypäisiä kavereita enää lentämään noilla katsastamattomilla romuilla?)

  5. En minä usko että Discoveryn iällä on mitään tekemistä sen turvallisuuden kanssa. Aika moni niistä liikennelentokoneistakin, joilla väki joka päivä lentelee, on periaatteessa parikymmentä vuotta vanha kone, jotkut vanhempiakin. Se ei tarkoita sitä, että kriittiset osat olisivat samaa ikäluokkaa…

    Pitää siis puolentoista vuoden sisällä päästä Floridaan vilkaisemaan launch.

  6. Ei ehkä ikä, mutta se kuinka ne ovat kuluneet eri puolilta. Miten esimerkiksi noi sukkuloiden päämoottorit? Eikös niille ollut määritelty tietty maksimikäyttökerta vaikka niitäkin huolletaan jatkuvasti?

  7. No ne päämoottorithan tosiaan irrotetaan joka lennon jälkeen, tarkistetaan ja komponentit huolletaan/vaihdetaan. Niihin on tehty designparannuksia moneen kertaan, vielä 2000-luvullakin. Maksimikäyttökertaa en nyt kyl muista.

Kommentointi on suljettu.