Paul Dirac

Olen aika vakuuttunut siitä, että kaikkien hyvien fyysikoiden kellotapulissa lymyää vähintäänkin pari lepakkoa. Kuuluisien fyysikoiden elämänkertojen kirjoittajien suurin hupi (ja yleisön mielenkiinnon kohde) tuntuukin nykyään olevan lähinnä näiden fyysikoiden post mortem analyysi siitä, mikä heitä oikeen sitten riivasi. Nyt Graham Farmelo ottaa tulilinjalle Paul Diracin (1902-1984) julkaisemalla tämän elämäkerran ”The Strangest Man: The Hidden Life of Paul Dirac”. Tänäinen Naturen arvio hehkuttaa uutta kirjaa. Laitan varmaan itsekin tuon kirjan jossain kohtaa ostoskärryyn, koska Bohrin elämäkerran vieressä on kirjahyllyssä juuri sopiva rako. Tässä kuitenkin muutama miete Naturen juttuun perustuen.

Paul Diracista voi sanoa, että hän on pahemman kerran aliarvostettu vaikka hän oli yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä fyysikoista. Einsteinin tuntee kaikki kadun tallaajat, mutta Diracin nimeä ei pahemmin tunnisteta edes hänen kotikaupungissaan Bristolissa. Silloin kun Einsteinilla oli vaikeuksia hyväksyä kvanttifysiikkaa Dirac kerkesi jo muotoilla sen perusteet statistisella transformaatioteorialla ja yhdisti erityisen suhteellisuusteorian kvanttifysiikkaan. Hän ennusti anti-hiukkasten olemassaolon, josta hän sai lopulta Nobelin palkinnon 1933. Hän oli taituri yhtälöidensä kanssa ja halusi saada ne työstettyä kauneimpaan mahdolliseen muotoon. Dirac johti nimeään kantavan yhtälön vuonna 1928 ja sen myötä kokonainen tieteenala, nimittäin kemia, sai lopullisen teoreettisen perustansa.

Diracin yhtälö: elegantti, kompakti ja söpö

Diracin yhtälö: elegantti, kompakti ja söpö

Kun hän kuoli 1984 Westminster Abbeyhin tehtiin muistolaatta, johon hänen johtama yksinkertainen ja kaunis yhtälö kaiverrettiin.

Farmelo ei kirjassaan yhtään peittele, että Diracilla ei ollut kellotapulissaan vain muutama lepakko vaan pikemminkin kokonainen parvi killumassa ylösalaisin katosta. Siinä missä Teller oli Dr. Strangelove, Pauli puolestaan maailmaa pakoileva arrogantti (hän juopotteli ja kävi Jungin psykoanalyysillä), Heisenberg taas hedonisti, Einstein aspergerin syndroomainen ja Ehrenfest maanisdepressiivinen niin Diracille lätkäistään kirjassa käytännössä ICD-9 koodi 299.0 eli ihan täysin autisti. Toki kaikki luonteenpiirteet viittaavat juuri siihen suuntaan: vähäsanaisuus, rutiinien tarve, sosiaalinen vetäytyneisyys ja eksentrinen luonne. Dirac ei pahemmin osannut kaupata teoriansa ennustuksia kokeilijoille, koska pelkäsi neuroottisesti sanovansa mitään väärää. Olihan mahdollista, että teoria olisi ollut kaunis ja elegantti – muttei kuitenkaan olisi kuvannut fysiikkaa. Toisaalta voidaan sanoa, että mikään yksittäinen lokero ei ole aivan oikeutettu tälle nerolle.

Dirac sattui kuitenkin syntymään juuri oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, sillä 1920- ja 1930-luvuilla tiedemaailmassa menestyi kunhan vain pystyi vääntämään yhtälöitä. Eksentrisyys oli ok ja sosiaalinen kyvyttömyys ei haitannut. Kvanttimekaniikan kehityksen myötä tiedemiesten jano uusille teorioille oli niin valtava, että joku oli aina kaivamassa tuloksia päivänvaloon, vaikka Dirac ei

Paul Dirac

Paul Dirac

niitä aktiivisesti tyrkyttänytkään kenellekään. Elämäkerran sanoin: ’Dirac’s traits as a person with autism were crucial to his success as a theoretical physicist: his ability to order information about mathematics and physics in a systematic way, his visual imagination, his self-centredness, his concentration and determination.’ Diracilla oli myös onnea. Fyysikko Eugen Wignerin sisar Margit huomasi kerran yksinäisenä ravintolassa istuskelevan Diracin ja teki aloitteen. Dirac avioitui Margitin kanssa ja liitosta tuli onnellinen. Margit hoiti kaikki ne asiat, joissa Diracilla oli vaikeuksia. Tämä vapautti taas Diracin tekemään sitä, missä oli hyvä eli fysiikkaa.

Surullinen tosiasia on kuitenkin se, että Dirac ei olisi luultavasti menestynyt nykyajan tiedemaailmassa vaan hänen työnsä olisi hautautunut tuhansien muiden paperien alle. Sieltä pinon pohjalta joku olisi sitten hyvässä lykyssä kenties löytänyt hänen hänen paperinsa 20 vuotta myöhemmin. Dirac ei ollut myöskään järin produktiivinen nykyisten impaktien mukaan mitattuna, sillä hän viilaili teorioitaan täydellisyyteen asti ennen kuin julkisti tuloksensa. Produktiivisuuden puutehan tappaa nykyään kenen tahansa fyysikon uran, koska impaktia ei kerry ja sitaatiot eivät kasva. Nykyaikana tiedemiesten pitää myös puurtaa suuri osa ajastaan kaiken muun kuin tutkimuksen parissa, kirjoitellen vakuuttavia kosiskeluita rahoittajille, pitäen myyviä mainospuheita, networkaten konferensseissa, nuollen labranjohtajia ja opettaen fukseja – asioita, missä Dirac ei ollut ollenkaan hyvä.

Kaiken kaikkiaan kirja ei liene paljastavan kovasti mitään uutta, mutta ilahduttavaa on, että Diracin merkitystä tuodaan esille. Jos ei muuten niin ainakin tuon kirjan voi lukea kuvauksena fysiikan kulta-ajoilta, kun kvanttimekaniikka kehitettiin. Tarkempaa raporttia seurannee tänne kunhan saan kirjan käpylöihini..

Mainokset

5 responses to “Paul Dirac

  1. Tieteentekijät on alistettu yksityisyrittäjiksi, joista kukaan ei halua ottaa vastuuta, vaikka pitäisi. Toki kilpailu on aina hyvästä, jotta taso pysyy, mutta nykytilanne on aivan sietämätön. Koko apurahasysteemi haisee.

  2. Kiitos kirjavinkistä. Kun oma elämä alkaa olemaan jo ehtoonpuolella (30 v lähestyy), niin on ehkäpä aika unohtaa omat unelmat ja alkaa lukemaan historian isojen miehien elämäntarinoita.

    Dirac on kyllä aikansa teoreetikko. Muistan kuulleeni, että kokeelliset fyysikot hänen aikanaan pitivät mittausten epäonnistumista ennusteena Diracin läsnäololle!

    Aivan mainiota legendaa..

  3. Olmi: Elämä ehtoopuolella ku 30-vee?! Mä oon sit jo ihan papparainen 36-vee. Tuo legenda haiskahtaa kyllä pikemminkin Wolfgang Paulilta, joka oli myös eräs legendaarinen teoreetikko. ”Pauli efekti” oli se kun koelaitteet hajoilivat jo pelkästään siitä syystä, että Pauli oli saapunut taloon.

  4. Pauli efektihän se! Näin se käytännönfyysikolta menee teoriat (miehet) sekasin… arvasin tämän jo kirjoittaessani edellistä kommenttia, mutta heräsipäs keskustelua! 🙂

  5. Päivitysilmoitus: Magneettinen mopoli | Merkintöjä·

Kommentointi on suljettu.