Todennäköisyyksiä

Ekaks Herschel-päivitys:

Avaruudessa seilaava infrapunateleskooppi Herschel on matkalla loppusijoituspaikkaansa 1.5 miljoonan kilometrin päähän Maasta (tuo luku ei välttämättä sano kovin paljon, mutta jonkinlaisen mittakaavan voi saada kun ajattelee, että Maa näyttäisi Herschelin selässä ratsastavalle havaitsijalle hieman pienemmältä kuin Kuu näyttää meille Maasta katsottuna). Laitteen instrumentteja nostetaan paraikaa ylös ja ensimmäinen testikuva (”first light”) on nyt downloadattu maahan. Tuo kuva on aivan käsittämättömän tarkka verrattuna kaikkiin muihin infrapunakuviin mitä on koskaan otettu avaruudessa. Herschelin edeltäjään Nasan Spitzer teleskooppiin verrattuna tuon testikuvan tarkkuus on kuin Hasselbladilla otettua valokuvaa vertaisi kännykkäkameran kuvaan. Uutisten mukaan Herschelin

M51 spiraaligalaksi Herschelin infrapunakameralla kuvattuna.

M51 spiraaligalaksi Herschelin infrapunakameralla kuvattuna (Courtesy ESA/PACS/Herschel).

kanssa peuhanneet tiedemiehet (chapeaux!) pomppivat innosta ja viinipullot tyhjenivät bileissä nopeeta tahtia. Testikuva esittää spiraaligalaksi M51:tä infrapunasäteilyn alueella. Infrapunasäteilyä ei tietenkään pystytä havaitsemaan silmin, mutta kuvassa säteilyn spektri on siirretty näkyvän valon alueelle valevärityksellä. Kunhan Herschel on saatu tuotantokäyttöön niin luvassa on tosiaankin infrapuna-astronomian kultaiset ajat.

Juhannusta tuli vietettyä perinteiseen tapaan ystävien kanssa Hämeenlinnassa ja

Osui ja upposi.

Osui ja upposi.

tällä kertaa sää suosi – no ainakin kokon rakennusta, saunomista, LoTR otteluita ja makkaran hiillostusta. Juhannusmagian takia makkarat muuttuivat vihanneksiksi. Talviturkki tuli heitettyä järveen. Nyysittiin naapurista loppuunpalvellut puuvene ja pinottiin jotain parisataa kiloa jätepuuta ja risuja sen päälle. Puolenyön maissa vene laitettiin viikinkityyliin matkalle Styxin toiselle puolelle.

Review (se murheenkryyni, josta aiemmin kirjoitin) lähti refereille ja saa nähdä mitä sanovat. En ollut tyytyväinen siihen miten muut hoitivat homman loppuun, mutta tulipahan ainakin opittua muutama tärkeä asia tiedemaailman neuroottisesta psykologiasta. Asiat pitää kuulemma sanoa kryptisesti ja epäsuorasti, sillä sehän vain osoittaa, että kirjoittaja on älykäs. Uusia ideoita ja esitystapoja tulee välttää, koska ne ovat iso riski. Varsinkaan ei saa esittää mitään, mikä voisi mitenkään osoittautua tulevaisuudessa jotenkin vääräksi tai pikkasenkaan epätarkaksi. Toisaalta, mukava oma pesä on jotain, johon tulee linnoittautua ja puolustaa verisesti, oli sitten oikeassa tai väärässä. Saa nyt sitten nähdä tykkäävätkö refereet tuosta paskapaperista. Kuvaavaa on, että (ex-)pomo halusi lähettää sen kyllä refereille, muttei kehdannut uppaa sitä cond-matin preprint-serverille. En kyllä toisaalta jaksanut enää tässä vaiheessa sanoa, että viivatkaa nimeni yli siitä.

Elämä on muuttunut (epä)todennäköisyyksiksi. Koben konferessimatka ehkä toteutuu heinäkuun jälkipuoliskolla, jos konfen järjestäjät antavat pienen apurahan. Mutta se maksimimäärä, mitä sieltä heruu (jos heruu) riittää vain matkalippuun ja konfemaksuun, joten hyvä silta Koben tienoilla on nyt hakusessa. Tosin heinäkuun lopulla ei ehkä kovasti sada ja lämpötilat ovat ihan mukavat, joten kenties teltta riittänee? Konfen kotisivuilla muistutetaan, että possuflunan takia koko konfe on tietenkin vaarassa. Duunia on heinäkuussa Suomessa, mahdollisesti. Käväisen lisäksi Regensburgissa heinäkuun alussa. Siellä voi olla jotain post-docin kaltaista duunia. On a good day. Sitä en tiedä onko varaa ottaa sellaista vastaan vaikka olisikin. Kun nyt kerran täällä Suomessa ollaan, niin ystäviä&sukulaisia on tarkoitus tavata random järjestyksessä. Riippuu siitä, onko sitä duunia vai ei. Tekisi mieli käväistä myös isoäitiä katsomassa, mutta missä välissä, matka on pitkä. Vuorille on kans ikävä. Sijaistoimintana taidan tsekata huomenna Pasilan boulderiluolan.

Mainokset

One response to “Todennäköisyyksiä

Kommentointi on suljettu.