Asiat suttaantuvat

Tänään postilaatikkooni kolahti viimein Koben konferenssin apurahapäätös. Saan pienen matkustusfyrkan eikä konfemaksua tarvi maksaa, jos pidän varttitunnin puheeni. Rahoitusepäselvyyksien takia konfen järjestelijät kuppasivat todella kauan päätöksen kanssa. Matkaan pitäisi lähteä jo parin viikon päästä. Finskillä näyttää kuitenkin olevan tarjolla vielä halpislippuja Nagoyan kentälle, joten se ei ole ongelma. Shinkulla pääsee nopsasti Nagoyasta Kobeen. Majoitus näyttää olevan vaikeampi yhtälö, koska samoihin aikoihin (19.7.-24.7.) on joku Kobe festivaali ja kaupunki jää sadantuhannen festarivieraan alle. Epäonnekkaan ajoituksen syy on kuulemma possuflunapaniikki, jonka takia festivaali siirtyi heinäkuulle.

Tiukan budjetin takia jeniä pitäisi venyttää, mutta viimeiset konfevieraiden käyttöön varatut huoneet liikkuvat hinnoissa kymppitonni jenii per nokkaeläin. Tästä seuraa vääjäämättä jonkinlainen epätarkkuusperiaate, sillä mitä kauemmin olen maisemissa sitä suuremmalla todennäköisyydellä joudun nostamaan kytkintä ja tunneloitumaan johonkin muuhun kaupunkiin. Toisaalta voisin tehdä tämän myös lyhyen kaavan mukaan ja olla vain muutama yö paikan päällä, pitää puhe ja hypätä takaisin helsinginkoneeseen. Luultavasti se aiheuttaisi vain sen, että olisin viikon verran Max Headroomina jetlägin ja keroseenikrapulan kourissa – no fun anymore.

Edit: T löysi yllättäen halvan ryokanin, jossa oli vielä tilaa. Ja nyt on lentoliputkin jo ostettu! Kobeen 17.7. ja takaisin su 26.7.! Kuops kuops.

Mainokset

5 responses to “Asiat suttaantuvat

  1. Hienoa! Mikäs on puheesi tarkempi topic?

    (kateellisena kökkii MonteCarlo simulointi koodin ääressä ja toivoo: ”Ehkäpä sitä joku vuosi pääsisi taas Japanin mantereelle..”)

  2. Sä voit aloittaa varttitunnin esityksesi tiivistämällä ensimmäiseen viiteen minuuttiin, että ”en mä ny tänne muuten olis tullu, mutta jaappani on kiva maa ja mä tykkään käydä täällä”. Pongot kotiin 😛

  3. Topikku olisi ”spin accumulation with spin-orbit interaction”. Tervetuloa vaan kuuntelemaan 🙂 Monte Carlo on muuten jotain niin tyylikästä, että oksat pois. Sen kanssa vähä ku joutuu pakostaki hyväksymään sen, että kaikella on virherajansa ja pätevyysalueensa.

Kommentointi on suljettu.