Picked up for you, vko 37/2009

Pomo lähetti kasan julkaisuja, joita lukea ennen kuin duunit alkavat ens kuussa. Ei napannu, joten sijaistoimintona kaivoin teille muutaman täpän:

  • Hubble on taas ylhäällä! Remppauskeikan jälkeen putki on ollut testauksessa ja kalibraatiossa, ja nyt on julkaistu kasa testikuvia.
  • Useat tutkijat väittävät nykyään, että päästökaupat ja hiilidioksidiverot ovat vain pientä nysväystä, jotka eivät juurikaan pysty rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä vaan ohjaavat ilmastonmuutoskeskustelua vain vaarallisesti väärille urille. Periaatteessa olen samaa mieltä siinä, että mm. poliittisista syistä riittävä vähennys hiilidioksidipäästöissä on lähestulkoon mahdottomuus nykytekniikalla. Vastikään Kiina ilmoitti, ettei hiilidioksipäästöjä leikata, koska Kiinalla on oikeus samoihin hiilidioksipäästöihin per capita kuin länsimaat. Tähän länkkäri ei tietenkään voi sanoa paljon mitään poikittaista ilman, että muuttuisi tekopyhäksi moralistiksi. Royal Society on tehnyt tutkimuksen mahdollisuuksista vaikuttaa Maan lämpötasapainoon suoraan teknisillä menetelmillä riippumatta siitä, kuinka paljon hiilidioksidia on ilmassa. Useat ideat ovat riskialttiita, mutta jotkut niistä saattavat toimia ja olla kokonaishinnaltaan suhteellisen halpoja. Ehkä. Menetelmälistalla on mm. idea suihkuttaa pilviin pieniä merisuolakiteitä, jotka tekisivät pilvistä valkoisempia ja siten heijastaisivat suuremman osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että koko maapallon (keskimääräistä) albedoa voitaisiin muuttaa tuosta nykyisestä 0.367:stä korkeammaksi. Visioissa on 2000 tuulivoimalla kulkevaa alusta, jotka ruiskuttavat pilviin suolakiteitä. Jos tutkimus vahvistaa idean toimivuuden voi sillä ehkä ostaa (globaalissa mittakaavassa) pikkurahalla muutama vuosi lisäaikaa ihmiskunnalle keksiä joku muu halpa energianlähde fossiilisten polttoaineiden tilalle. Jos fossiilisten polttaminen jatkuu laajamittaisena niin ihmiskunnan tulevaisuudenennuste on kehno. Sorry, näin se vaan näyttää olevan nykykäsityksen valossa.
  • Sikaflunaepidemia jyllää ja tauti on useimmilla lievä, mutta jotkut nuoret ja hyväkuntoisetkin joutuvat teholle kun virus tuhoaa kehkojen hapenottokyvyn. Miksi näin valtava ero? Newscientist raportoi, että alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että eräs mutaatio immuunisysteemiin vaikuttavassa HLA geenissä olisi yhteydessä H1N1:n ärhäkkyyteen. Kyseinen geenivariaatio on SNP rs9264942, jonka on huomattu vaikuttavan myös HIV-vastustuskykyyn. Piti tietenkin heti tsekkata oman rs9264942:n status tietokannasta ja näyttäis siltä, että ei tarvikaan hamstraa tamifluuta ja hernerokkapurkkeja kaappiin ja linnoittautua tussarin kanssa sisälle epidemian riehuessa.
  • Viime viikolla Naturessa oli mielenkiintoinen katsaus dynaamisten systeemien teoriaan, joka käsitteli tapoja tunnistaa milloin joku systeemi on lähellä kriittistä (joskus katastrofaalista) keikauspistettä. Luonnossa on paljon muutoksia, jotka eivät tapahdu vähitellen vaan enemmän tai vähemmän yht’äkkiä. Esimerkkejä on pilvin pimein: ekosysteemin jonkun osan romahtaminen, epileptikon grand mal kohtaus, merivirtojen suuntien muutokset, pörssiromahdukset, geologisten aikakausien vaihtuminen yms. Nämä ilmiöt ovat kuin kiikkulautoja. Jokainen pikkusena kiikkulaudalla leikkinyt tietää, että jos 20 kilonen A ja 30 kilonen B menevät kiikkulaudalle (yhtä pitkän matkan päähän keskipisteestä) niin A jää ylös killumaan ja B on maassa. Jos A:lle annetaan reppuun 5 kiloa omenia niin tilanne on yhä sama. Mutta jos A:lle annetaan 11 kilon lasti niin lauta keikahtaakin toiseen asentoon. Fysiikka käsitelee myös samanlaisia ilmiöitä, joita usein kutsutaan faasitransitioiksi, kuten vaikka veden jäätyminen tai magneettinen järjestäytyminen. Faasitransitioiden teoria on hyvin tunnettu ja sopusoinnussa kokeiden kanssa, joten joku voisi väittää, että siirretään sieltä teoria myös geologisiin ja biologisiin systeemeihin. Mutta valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen. Jälkimmäiset systeemit ovat yleensä niin monimutkaisia, että niitä on hankala tarkasti mallintaa eikä siten tiedetä esimerkiksi vaihtuuko Golf virran suunta ilmastomuutoksen takia huomenna, sadan vuoden kuluttua vaiko ei koskaan. Eli, jos kiikkulaudan tapauksessa emme tiedä A:n ja B:n painoja niin kuinka tiedämme onko lauta lähellä keikahtamispistettä? Epileptikoilla on joskus koiria, jotka osaavat ennustaa kohtauksia jostain varhaisista vaaran merkeistä, mutta mistä ne sen tietävät? Naturen artsu antaa joitakin yleisiä teoreettisia kriteereitä miten havaita lähestyykö systeemi keikahtamispistettä, jolloin vaara ja vahinko voidaan kenties välttää. Eräs kriteeri on, että systeemi keikauspisteen lähellä alkaa toipumaan hyvin hitaasti häiriöistä (”critical slowing down”). Kiikkulaudan tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että jos A:n ja B:n painoero on iso niin ei auta vaikka A kuinka yrittäisi hyppiä ja pomppia siellä toisessa päässä lautaa. Kiikkulauta ei pahemmin liikahdakaan. Mutta kun A:lla alkaa olemaan tarpeeksi omenoita repussa ja lähestytään keikahduspistettä kiikkulauta alkaakin aluksi vaappua hitaasti ylös alas ja vasta sitten kippaa toiseen ääriasentoon. Eli jos vaikka jonkun ekologisen systeemin korjautuminen pienistä häiriöistä alkaa viemään kovasti aikaa pitäisi hälytyskellojen alkaa soida. Toinen vaaran merkki on artsun mukaan välkkyminen (”flickering”) eli tasapainostaan poissa oleva systeemi voi heilahtaa hetkellisesti toiseen ääritilaan, kuten keikahtamispistettä lähellä oleva kiikkulauta voi heilahtaa hetkellisesti ylös asti jos A+9 kiloa omppuja oikein pomppivat toisessa päässä lautaa. Kenties epileptikoiden koirat osaavat automaagisesti havaita jotain vastaavaa kohtauksen lähestyessä, who knows. Naturen papru esittelee melko ison kasan menetelmiä, joiden näppärä käyttäminen voi antaa ihmiskunnalle yhden sun toisenkin varoituksen onko joku shit happening on lähellä.
Mainokset

3 responses to “Picked up for you, vko 37/2009

  1. Eikös se ollut kultaisella 1980-luvulla kun koulussa mietittiin ympäristökysymyksiä niin puolittain vitsinä sanottiin, että sitten kun miljardi kiinalaista haluaa oman auton niin maailmanloppu kolkuttelee nurkan takana (heko heko heko). No nyt taitaa olla sitten vitsit aika vähissä. Tulevaisuuden voi nähdä mikrokoossa, jos vaikka katsastaa mitä muinoin tapahtui Pääsiäissaarilla.

  2. Mä en muista tota juttua, mutta joku urbaani legenda oli siihen aikaan, että jos kaikki kiinalaiset hyppäis yhtä aikaa ilmaan niin tulis joku valtava maailmanjäristys. Jos ny laskee, että yksi kiinalainen painaa keskimäärin 50 kg ja kaikki hyppää metrin niin eihän siitä tule ku joku 1000 GJ eli hyvin pikku 3.5:n maanjäristys Richterin skaalalla.

  3. Meillä puhuttiin koulussa että sitten kun kaikki kiinalaiset haluavat oman jääkaapin…

Kommentointi on suljettu.