Juoksemisesta, osa 3 – loputonta ylämäkeä

Baijerissa kesä senkun jatkuu, viikonloppuna päälle +20C ja aurinko porotti. Talvella on kuulemma kuukaudenkin verran lunta, koska ilmasto on mannermaisempi. Eli viisainta kuluttaa nyt lenkkareita ennen kuin ne pitää pistää talviteloille.

Viikonloppuna tuli käväistyä kahdella eri alueella, Frankenjuralla ja Itävallassa Inntalin puolella. Edellinen noista on kumpuilevaa pikkuvuoristoa, jonka kivilaji on jurakautista kalkkikiveä. Alueella ei ole suuria korkeuseroja, mutta nättiä. juraMetsät olivat jo saaneet vähän syksyistä väriä. Juoksupolut kulkevat ympäri laaksoja ja niiden idyllisiä pikkukyliä. Kiipeily- ja boulderointipaikkoja näytti myös löytyvän.

Inntalista löytyi taas sunnuntaina sopiva metsätie Hungerburgista ylös Halefekarspitzelle. Nousumetrejä kertyi noin 1500 (~ neljä Empire State buildingia rikkinäisellä hissillä). Ylhäältä otin köysiradan alas, joten jalat säästyivät tylsältä laskeutumiselta. Syyskuussa tuli enemmänkin laiskoteltua ja kunto oli rapistunut. Akklimatisaatiokin oli odotetusti täysin kadonnut. Kaiken lisäksi kepit unohtu Delftiin, joten keikassa meni vähän yli kaksi tuntia. InntalMutta taas tuli todettua, että siinä missä tasasella juoksu tuntuu tuhoavan mun jalat niin tälläiset vähän pidemmät ylämäkivedot pikemminkin fiksaa maagisesti kaikki rasitusvammat. Pikkasen on nimittäin koivet uupuneet, mutta eipä enää kolota lonkkaa niin kuin viimeiset pari viikkoa kun särin sen juoksemalla tasaisella. En tiedä oikein mikä on syy tähän, kenties verenkierto paranee ja hitaamman etenemisen takia tärinät eivät käy liiaksi nivelien ja jänteiden päälle. Hetkeksi jopa unohdin morkkiksen, että ajan kaksi tuntia kaaralla, että pääsen kymmenen kilsan lenkille.

[Nii, oli mulla täällä joku duunikin, mutta siitä jossain seuraavassa postauksessa]

Mainokset

2 responses to “Juoksemisesta, osa 3 – loputonta ylämäkeä

  1. Heps. Et sitten saanut fysiikan Nobelia. No ens kerral sit. Öh… Onks kaupunki yhtään visiteeraamisen arvoinen?

  2. Emmä tiedä, sainkohan mä jonkun puhelun Tukholmasta? Taisin discardata sen kun en tunne ketään sieltä. Varmaan ne anto sitten varasijalla oleville sen palkinnon.

Kommentointi on suljettu.