Niska kipee

Delftissä taas yli seitsemän tunnin ajon jälkeen. Meni niska vähän juntturaan kun en pitänyt tarpeeksi lakisääteisiä taukoja, mutta yö oli tulossa ja näen pimeässä suurinpiirtein yhtä hyvin kuin glaukoomasta kärsivä lepakko. Onneksi T. oli kotona odottamassa kikhernecurryn kanssa. 🙂

Esimmäinen täysi duuniviikko Regensburgissa tuli täyteen. Majoitus hoitui niin, että vuokrasin erään mukavan, 1/4 ruotsalaisen tädin isosta talosta ylimmän kerroksen. Tyhjää tilaa oli vuokrattavana, koska tädin lapset olivat lähteneet maailmalle ja täti itsekin on suuren osan aikaa Hampurissa, jossa hänen miehensä pyörittää jotain bisnestä. Ihan viihtyisä huone pienellä keittiöllä ja kylppärillä. Valitettavasti tädillä ei nyt sitä toivomuslistalla ollutta doggia ole ensinkänään (se on kyllä naapurissa), mutta jostain joutuu tinkimään kun fyrkan pitäisi riittää kahden vuokran maksamiseen. Halvemmat asumisvaihtoehdot olisivat olleet soluja ja dormitorioita. Niistä sain ihan tarpeeksi jo fuksina. Lohdutukseksi täti sanoi, että vierashuone on myös käytettävissä, eli tervetuloa vaan käymään. 🙂

Duunista en vielä osaa kovastipaljon sanoa, koska en ole oikein yhtään kerinnyt edes keskustelemaan asiasta proffan kanssa. Kaikenlaista säätöä on ollut ja lisäksi proffa pisti mut pitämään esityksiä vanhoista tuloksistani kahteen eri workshoppiin. Ensimmäinen oli munkkiluostarissa, joita Baijeri on täynnä.

Frankenalb.

Frankenalb.

Joku sai idean, että tutkimusnetworkin välistä interaktiota edistetään parhaiten pistämällä koko poppoo keskelle Baijerin metsiä paikkaan, jossa ei ole nettiä. Jälkimmäinen workshop oli puolestaan Würzburgissa, joka on sopivasti 200 kilsaa lähempänä Delftiä kuin Regis. Valitettavasti vain tässä workshopissa saivat puheenvuoron ainoastaan parikymmentä tutkimusryhmän vetäjää. Taas tuli todistettua, että uriensa tykkivaiheessa olevat PI:t pitävät karseimmat tieteelliset esitykset. Heillä kun on tieteellisen elämänsä tarkoituksena saada enemmän julkaisuja, mainetta ja kunniaa, joilla saa lisää rahaa tutkimusmyllyn pyörittämiseen. Tämän takia he tunkevat kalvonsa täyteen hienojen tuloksiensa yksityiskohtia piittaamatta yhtään siitä, että onko esitys yhtään looginen, ymmärrettävä ja inspiroiva. Siis olisivat edes rehellisiä ja ilmoittaisivat suoraan ensimmäisellä kalvolla, että ”Just trying to impress my peers”.

Paavin talo Regensburgissa. Hänen entinen autonsa on kuulemma myynnissä.

Paavin talo Regensburgissa. Hänen entinen autonsa on kuulemma myynnissä.

Nämä PI:t puhuivat usein nopeammin kuin höyryhäyrinen ja ylittävät pääsääntöisesti aikansa niin monella minuutilla, että joku tavallinen jatko-opiskelijanplanttu olisi jo aikoja sitten tiputettu puhujanpöntön alla olevasta luukusta suoraan kidutuskammioon. Workshopin pelasti kuitenkin muutama seniorimpi tutkija, jotka olivat jo tunnettuja alalla eikä heidän tarvinnut enää näyttää etevyyttään. He keskittyivät itse aiheeseen eli fysiikkaan. Tilanne on vähän pöljä, mutta ymmärrettävä kun järjestelmästä on kehittynyt sellainen kuin se nyt on.

Saa nähdä sitten miten käy itse tutkimuksen. Duunikaverit ovat mukavia, mutta melkein kaikki ovat saksalaisia, joten keskustelu kääntyy helposti saksankieliseksi. Sentään koulussa tuli luettua vähän saksaa, joten ihan korkkarisaksan tasolta ei tarvitse lähteä liikkeelle. Harkitsen (pitemmän) parran kasvattamista, koska kaikki kysyvät olenko uusi jatko-opiskelija. Yliopiston rakennuksia rempataan joka puolella raivokkaasti.

Achtung!

Achtung!

Joku arvioi, että remppausvimma johtuu siitä, että rehtori meinasi saada hallintorakennuksen katolta tippuneesta betonimurikasta päähänsä.

Äiti ilmoitti, että mummola (tai pikemminkin momila ja mofala) on menossa myyntiin. Hyvä näin. Paikka ei ole enää entisensä ilman heitä ja siten menettänyt merkityksensä. Muistot ovat tallella ja se onkin se ainoa asia, millä oikeasti on enää mitään merkitystä.

Advertisements

2 responses to “Niska kipee

  1. Vois harkita siellä päin käymistä joskus ensi vuoden puolella. Mitenköhän sinne pääsisi helpoiten?

Kommentointi on suljettu.