Blue light Yokohama

Ne, jotka ovat nähneet japanilaisen ohjaaja Hirokazu Kore-edan elokuvan Still walking muistanevat leffassa soitettavan  Blue light Yokohaman, Ayumi Ishidan hitin vuodelta 1968. Se oli ohjaajan äidin lempparikappale, jonka sanoituksesta elokuvan nimi myös tulee. Webistä voi lukea ohjaajan haastattelun aiheesta. Elokuvassa perheen äiti Toshiko avaa biisillä kaapin ja kiskaisee sieltä skeletonin lattialle suoraan leffayleisön jalkoihin. En tiedä, vanhuus ei sit kai tule yksin, luulin, että tasan inhoan tälläistä musiikkityyliä, mutta tämä biisihän on aivan loistava! 😀 私はゆれてあなたの腕の中…

Niin, oli mulla joku asiakin tässä. Hesari uutisoi, että Suomen tieteen laatu on Pohjoismaiden heikoin. Tutkimuksen tehneet Sherlockit ovat osanneet jopa tunnistaa syynkin: yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella.Eikö tästä asiasta olla pidetty melua jo aika pitkään, kun trendi on ollut lisätä vielä entisestään soveltavan tutkimuksen osuutta esimerkiksi tohtorinkoulutuksessa? Saa myös nähdä myös tuleeko tästä Lato-yliopistosta lähinnä Suomen teknologiateollisuuden r&d osasto. Hei oikeesti.. On ihan syy minkä takia tehdään perustutkimusta eikä se ole se, että perustutkimuksesta voi tulla jotain kännykkäsovelluksia ulos. Tieteellisellä tiedolla on ihan oma arvonsa vaikka sitä voikin olla hankalaa/mahdotonta laskea euroissa.

Mainokset

4 responses to “Blue light Yokohama

  1. No hei kamoon. Kuinkahan monta kertaa meiltäkin kysellään, että ”mitä konkreettista sovellettavuutta tuolla teidän jutulla nyt sitten oikein on? Ja paljonko teillä on yritysyhteistyötä?”. Kaikki muu tuntuu olevan toisarvoista. Jos teet perustutkimusta jossa konkreettiset hyödyt ovat enemmän kuin abstraktilla tasolla niin ei niitä Hesan pellet tajua. Ja tämä on muuten suoraan verrannollinen siihen paljonko laitos/yksikkö/oppiaine saa tulevaisuudessa rahaa. On kokonaan toinen kysymys miksi maassamme tuotetaan liukuhihnalta lahjattomia insinöörejä ja merkonomeja.

    Sitä paitsi: vaikuttajat rakastavat raportteja, joissa maatamme kehutaan maailman parhaaksi, mutta jos tuleekin jotain soraääniä niin ne vaijetaan tylysti. Taannoinen kansainvälinen tutkimus (joka oli siis tilaustyö) asetti Suomen tiede- ja innovaatiopolitiikan aika kyseenalaiseen valoon. Tästä suivaantuneena mm. Kauppa- ja teollisuusministeriö tekivät heti vaihtoehtoraportin, jossa kans.väl. asiantuntijoiden argumentit väännettiin kumoon. Mehän nyt olemme maailman mestareita ja maailman nopeiden kansa, hei tieräks.

    Aalto-yliopisto? Ainakin lafka osaa polttaa rahaa tällä hetkellä. Mikäs se teidän ennuste olikaan milloin yritys menee nurin? 2 vuotta? 5 vuotta?

  2. Mun Still Walking -propaganda on tehonnut kun nyt sinäkin siitä jo tykkäät. 🙂

    Mun Facebook-kommenttilaatikossa on jo päädytty keskustelemaan siitä, onko soveltava tutkimus lainkaan tiedettä (mutta tepä ette sitä näe kun ette ole naamiksessa, hähä).

  3. No ennenhän tieteellinen ”tieto” lähinnä heijasti ihmisen ylpeätä asennetta luomakunnan kruununa ja maailmankaikkeuden keskipisteenä. Nykyään vaarana on pikemminkin, että tuo tieto alkaa heijastamaan lähinnä suuryritysten markkinointitilannetta. Mutta kai se on turha potkia tutkainta vastaan. Suosittelen, että tehkää vaan siellä Suomessa sitä hianoa yhteistyötä yritysten kanssa ja julkaistaa jotain paskapapereita niitten projekteista (se puppageneraattori auttaa), mutta heti kun firman tyypit ovat menneet kulman taakse niin ottakaa pöytälaatikosta esiin taas se Tiede.

  4. Ei me vaan tällä alalla mitään yritysrahoja saada. Kai ne valuu jonnekin Aaltoon – ehkä.

Kommentointi on suljettu.