Alienit menneisyydestä

Jos en olisi fyysikko niin olisin takuulla paleontologi. Valitettavasti Suomen vanhassa kallioperässä ei oikein fossiileja löydy, joten pienenä niiden jahtaaminen hakku kädessä ei oikein skulannut. Ja tietenkin koulussa opettajatkin tekivät kaikkensa, että paleontologiasta tieteenä ei saanut kovin hienoa kuvaa. Koulukirjat olivat täynnä kaikkea käsienheilutusta ja tuntui, että eihän tässä ollenkaan kysymys mistään eksaktista tieteestä. Ja niin minusta tuli sitten fyysikko – good or bad, dunno. Mutta paleontologia on edelleen kiinnostavaa, varsinkin hyvien kirjoittajien kuten esimerkiksi Stephen Jay Gouldin kirjoja lukiessa.

Yksi Gouldin parhaista kirjoita on Wonderful Life, joka kertoo Burgess Shalen, kenties maailman kuuluisimman fossiiliesiintymän, tarinan. Tässä minuutin crash course niille, jotka eivät ole siitä kuulleetkaan: elämä maapallolla alkoi vaivalloisesti ja kehittyi hyvin hitaasti esi-kambrisella ajalla yli 550 miljonaa vuotta sitten. Esi-kambrisen ajan fauna on hyvin yksinkertaista; yksisoluisia bakteereja, leviä, matoja yms. Sitten noin 550 miljoonaa vuotta sitten alkoi Kambri-kausi ja tapahtui jotain hyvin outoa. Elämä maapallolla lisääntyi ja monimuotoistui yht’äkkiä räjähdysmäisesti. Kukaan ei vieläkään tiedä tarkalleen miksi, mutta muutamassa miljoonassa vuodessa (silmänräpäys geologisessa mielessä) oli syntynyt suuri osa nykyajan eläinkunnan pääjaksoissa ja sen lisäksi vielä monta muutakin, myöhemmin sukupuuttoon kuollutta täysin outoa lajia. Tästä ajasta tiedetään aika paljon käsittämättömän sattuman kautta. Vuonna 1907 Kanadan Kalliovuorilla British Columbiassa sijaitseva Burgess Shalesta löytyi fossiiliesiintymä juuri Kambrisen räjähdyksen jälkeiselta ajalta. Esiintymästä löytyi kymmeniä tuhansia erittäin hyvin säilyneitä fossiileja. Näiden merkitys elämän monimuotoisuuden synnyn tutkimuksessa ymmärrettiin vasta myöhemmin ja Gouldin popularisoiva kirja Wonderful Life teki Burgess Shalen fossiileista lopulta maailmankuuluja. Eläimet olivat aikoinaan kuolleet ja fossiloituneet niin nopeasti, että normaalisti fossiloituvien kovien osien (kuori, tukiranka yms) lisäksi eläinten pehmeät kudokset olivat myös säilyneet. Tämän aiheutti luultavasti se, että kuolleet eläimet olivat aikoinaan hautautuneet äkillisesti mutaan tms. jossa hajoamista ei tapahtunut ennen kuin sedimentti ehti kivettyä. Burgess Shalesta löytyi tutunoloisia nilviäisiä, trilobiittejä yms. mutta lisäksi täysin uusia tuntemattomia eläimiä, jotka eivät sopineet  mihinkään nykyisen luokituksen alle : hurja Anomalocaris, outo Hallucigenia, kärsäinen Opabinia, elegantti Marrella, piikkisiilimäinen Wiwaxia, Sanctacaris ja niin edelleen.

Burgess Shalen fossiilit ovat edelleen erittäin tutkittuja ja Nature News raportoi, että viimeisimmän työn tuloksena ollaan saatu selvitettyä Nectocariksena tunnetun sukupuuttoon kuolleen eläimen anatomia. Se näyttää vähän kuin mustekalalta, mutta vain kahdella lonkerolla.

Kun olin joskus vuonna 2004 konfessa Kanadan Albertassa katsoin karttaa ja huomasin, että Burgess Shalehan oli vain parin tunnun ajomatkan päässä. Eiku auto alle ja kollegan kanssa pyhiinvaellusmatkalle alueelle. Valitettavasti itse louhos sattui olemaan korkealla vuorella ja oli vasta hyvin aikainen kevät, joten piti vain katsella kerrostumaa alhaalta Emerald Laken rannoilta.

Mainokset

2 responses to “Alienit menneisyydestä

  1. Wonderful Life on kyllä ihana kirja! Luettuani sen suunnittelin pitkään kaikenlaisia otustatuointeja (jäi toteuttamatta kuitenkin).

Kommentointi on suljettu.