CSI Science

Tieteessä vahvat syövät heikot. Kilpailu rajallisista apurahoista, vähäisistä viroista ja paikoista parhaissa labroissa on kovaa. Ei ole tarpeeksi, että tekee hyvää tai edes erinomaista tiedettä vaan pitää tehdä (jollain mittapuulla mitattuna) parempaa tiedettä kuin muut kollegat. Naturessa oli juttu siitä, kuinka kilpailu johti tutkimustyön sabotointiin. Labraan salaa asennetut valvontakamerat paljastivat sabotoijan. Tosin jutun sabotoinnin aiheutti lähinnä muiden menestymisestä tullut kateus kuin kilpailu samoista resursseista.

Tämä on toki aika erikoinen tapaus ja yleisemmin epärehellisyys tieteessä on piilotettuna esim. anonyymiin peer-review systeemiin tai plagioituihin tuloksiin. Tiede hyötyy tietenkin kilpailusta, koska se pistää jengin tekemään paljon (= liikaa) duunia, mutta kilpailun tuomat haitat ovat suurimmaksi osaksi muualla kuin sabotoiduissa kokeissa tai plagioiduissa papereissa. Suurin haitta on luultavasti se, että paljon samaa työtä tehdään useampaan kertaan riippumattomasti. Labrat tai tieteentekijät joutuvat kilpailussa usein tekemään saman duunin kuin muutkin isosta palkinnosta havittelevat kilpakosijat, koska tietoa ja tuloksia voidaan pantata kunnes alalla ollaan tehty läpimurto. Toinen merkittävä haitta on se, että tutkijat eivät keskity tekemään parasta mahdollista tutkimusta vaan tutkimusta, joka näyttää paremmalta kuin kollegojen tutkimus. Nyt kun tutkimuksen lähivuosien rahoitus näyttää huonolta nämä lieveilmiöt luultavasti vain lisääntyvät.

Mainokset