Yöpakkaset

Syksy puree lujaa. Pari kertaa on ollu jo pakkasöitä, ylämailla on tupruttanu lunta ja muutenkin föönistä ei ole tietoakaan. Lisäksi yks tavallinen syysväsymys on iskeny. Toissapäivänä mun oli tarkoitus mennä lenkille, mutta en ehtiny, koska nukahdin illalla nojatuoliin. Eilen meni vähän paremmin: olin kiipeilyluolalla, sain sen jälkeen tehtyä pikaisesti pasta aglio oliot ja nukahdin sitten vasta nojatuoliin. Ja joululomaan on vielä pari kuukautta… Miksi vain karhut saa mennä talviunille?

Kiipeilykengät meni paikalliselle suutarille uudelleenpohjitettaviksi. Tällä kertaa ajattelin viedä ne hyvissä ajoin ennen kuin reuna menee pilalle ja varpaat pilkistää niin ei tule pohjittaminen kalliiksi. Näyttäis siltä, että mun vauhdilla menee kahdet pohjat vuodessa eikä tää ole kai edes kovaa käyttöä kun joillakin friikeillä menee puoli tusinaa vuodessa. Vielä puoli vuotta sitten olin sitä mieltä, että en perhana ala harjaan holdeja kun on ihan pöljää hommaa, mutta nyt huomaan ostaneeni kovan hammasharjan. Täytyy vaan varoa magnesiumpölykeuhkoa kun sillä jynssää kalkkeja veke.

tepa ja harja

Kiipeilijän apuvälineet nrot 1 ja 2 : hampiharja ja teippi

Käväisin Würzburgissa viikko sitten kuuntelemassa japanilais-saksalaisen kollaboraation alustusseminaaria. Piti allekirjoittaa sitoumus, että kaikki puheet ja keskustelut jäävät vain kollaboraation sisäiseksi tiedoksi, mutta voin paljastaa, että aihe oli topotroniikka. Se on ollut tapetilla viime kuukausina ja tarkoittaa karkeasti sitä, että tutkitaan topologisia eristeitä eli aineita, jotka johtavat varausta aineen pinnalla, mutta ei syvällä aineessa. Tästä seuraa kaikenlaista kivaa teoriassa ja käytännössä. Esimerkiksi donitsin pinnalla ei ole reunoja ensinkänään, joten varaustenkuljettajat eivät voi törmäillä niihin. Kaikenlaisia eksoottisia kvanttitiloja voi tän takia esiintyä. Päivän lopuksi järjestettiin esittelykieppi yliopiston puhdastiloihin ja mittauslabroihin. Tälläinen teoreettinen fyysikko oli monttu auki kuinka paljon kaikkea vilkkuvaloja ja rautaa tarvitaan kvanttimaailman kokeisiin. 🙂

Keskustelu avaruusturismista käy kuumana. Muutaman firman suunnitelmissa on kuskata turisteja termosfääriin ihan teollista tahtia ja laskuttaa kuuden minuutin painottomuudesta suolaset 140 tuhatta. Zero-G Airbussissa tai jossain muussa Vomit Cometissa saisi paikan ehkä huomattavasti halvemmalla ja siinä olisi ainakin mulle jo ihan tarpeeks painottomuutta. Mulla on vähän sellainen kutina, etten välttämättä edes tarvitsis barfbaggiä sellaselle lennolle, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tosin tällä hetkellä rahat riittävät nesteen aiheuttaman nosteen simuloimaan painottomuutteen esim. uimahallissa. Naturen newseissä oli juttu, että laajamittainen avaruusturismiteollisuus tuottaisi niin paljon nokea yläilmakehään, että sen vaikutus ilmastoon voi olla yhtä paha kuin koko lentoliikenteellä yhteensä. Mesosfääristä kun noki ei tule sateen mukana alas vaan jää lillumaan vuosiksi ylös. Jutun saamat kommentit olivat tosin aika huvittavia, kun jopa eko-natsi-korttia käytettiin. Onko avaruusturismi tosiaan niin pyhä asia, että jopa säätelyyn mahdollisesti johtavat tutkimuksetkin ovat kommunismia? En voi kommentoida jutun tieteellisyyttä, kun en ole ekspertti alalla. Tietenkin on huomattava, että arviolta 40 tonnia avaruuskiveä palaa joka päivä ilmakehässä, mutta kaipa tutkimuksen tehneet kaverit ovat jotenkin arvioineet kerosiinin palamistuotteiden ilmastovaikutukset.

Advertisements