Exit cracks

Niin se aika vaan menee. Vasta tulin tänne Regensburgiin ja kohta tää nykynen homma on niinku tehty ja lähtö on edessä. Saksassa jatkuvuus ei ole ykkösenä prioriteettilistalla, joten jengiä heitetään ulos ja uutta viskataan sisään nopeeta tahtia. Parin lafkan kanssa on ollut keskusteluita jatkosta ja samojen mestojen kanssa on pian haastattelut. Asia selvinnee kuukauden sisällä. Kävi miten kävi, ainakin T:n kanssa viimein muutetaan saman katon alle kesän lopulla.

Pari paperia tästä keikasta jäänee käteen, kunhan ne saadaan viimeisteltyä. Ei mikään supertuottoisa vauhti, mutta laatu on nyt ollut maksimoitavana määrän sijaan. Näitä juttuja on hiottu, viilattu ja sorvattu niin, että niiden näkeminenkin aiheuttaa jo pahoinvointia. Kaikesta huolimatta pyrin luultavasti samaan jatkossakin koska tiedemaailma pursuaa keskinkertaisia papereita joita ei kaikkia ehdi lukee. Tämä siitä syystä, että paperien määrästä on tullut valuuttaa. Yksi sellanen pienen pienen edistysasekeleen sisältävä manuscript on juuri tuossa pöydällä odottamassa referointia. Koska kyseessä on PRL ja pieni vilkaisu tietokantaan paljastaa, että en ole ollut erityisen evil referee niin voipi olla, että tästä tulee tekijöille hylsy.

Ens viikolla on T:n valmistujaisnäyttelyn rakentelu ja meen Delftiin about viikoksi nikkaroimaan. Harvi vain, että tuo mun peukku on keskellä kämmentä. Iltaisin on ohjelmistossa viiden kilometrin lenkkejä T:n kanssa.

Olen saanut viimeisen parin vuoden aikana luultavasti muutaman mitokondrion lisää lihaksiini, koska pari tuntia fillarointia plus saman verran kiipeilyä kuuluu nykyään kategoriaan easy day. Kiipeilyssä taso seiska alkaa olla jo vakiokamaa, eikä enää teh suuri haaste. Uus Kona-fillari on toiminut myös erinomaisesti lukuunottamatta sitä, että levyjarrujen säätö on vähän hankalaa. Johonkin vois sitä vähän voimia koettaa tänä kesänä.Duunissa on myös suuniteltu porukassa Berchtesgadenin Alpeille menoa, mutta nuo kelit vois eka vähän parantua. Viime viikonloppuna päädyimme nolosti vaan biergarteniin. Huom. alkuperäinen biergarten-konsepti on vähän kuin puisto pöytineen jonne voi tuoda omat eväät ja birraa käydään sitten ostamassa tiskiltä. Feikkibiergartenit ovat vain anniskeluterasseja.

Mainokset