Loppiainen

Joulu Suomessa meni nopeasti. Nyt olen jo takaisin sorvin äärellä.

Loppiaista edeltävänä päivänä ”tiernapojat” (Sternsinger) käväisivät toivottamassa hyvät uudet vuodet. Kyseessä on saksankielisissä maissa loppiaiseen liittyvä perinne, jossa itämaan tietäjiksi pukeutuneet lapset (ja knihti tietysti) käyvät ovilla laulamassa, lausumassa runoja ja keräämässä kolehtia – tällä kertaa Nicaraguaan. Nyt on kuulkaas sitten siunattu koti, ei varmaan haittaakaan tee kun tavoitteena on pikkasen parempi vuosi kuin 2011. Sternsingerit jättävät perinteisesti oveen liidulla kirjotetun ”koodin” tänä vuonna 20*C+M+B+12, jossa kirjaimet tulevat tietäjien nimistä Caspar, Melchior ja Balthasar. Loppiaiseen liittyy myös saksalaisen maajussin nyrkkisääntö: jos talvi ei ole saapunut loppiaisena ei se saavu sinä vuonna ollenkaan. Katotaan nyt pitääkö tämä paikkansa, sillä täällä oli loppiaisena lähes keväiseltä tuntuva keli.

Viikon päästä on tarkoitus mennä äänestämään Muncheniin. Tää onkin sitten jo toinen kerta kun käväisen konsulaatissa Ismaninger Strassella. Tätä seuraava kerta tuleekin varmaan sitten aika pian kun passista loppuu kohta patterit. Äänestys = listan vähiten huonoimman henkilön numeron kirjoittaminen lippuun, joten herra H:n kakkonen tulee varmaan siihen raapustettua.

Siinä sivussa on tarkoitus käydä Deutsches Museumissa kattomassa millanen on  ihmiskunnan eka avaruudessa käväissyt värkki, Aggregat-4, tai tuttavallisemmin V-2-raketti.

Marian kappeli Hammersbachissa lokakuussa.

Advertisements