Venus

Edit: Tässä kuva havaintohärvelistä. Kaksi pahvia + kiikarit. Kiikarit ovat neulanreikään suhteessa paljon paremmat koska linssi suurentaa eikä valkokankaan tarvi olla silloin kovin kaukana. Sopii myös auringonpimennysten havaitsemiseen sit ku sellanen seuraavan kerran tulee kohdalle… Alhaalla hiukan suttu kuva valkokankaasta transitin aikana. Venus ylhäällä vasemmalla. Pian tämän jälkeen Aurinko meni piilottelemaan pilviin ja näytös päättyi.

Keskiviikkoaamuna kannattaa nousta aikaisin, sillä Venus kulkee silloin Auringon edestä eli siis tapahtuu tämä paljon puhuttu Venuksen transit. Koko show alkaa Euroopassa puolenyön maissa ja jatkuu noin 7 tuntia. Tämän takia vain osa siitä on näkyvissä, jollei havannoi sitä aivan pohjoisessa yöttömästä yöstä. ESA:n sivulta voi katsoa, miltä transit näytti 8 vuotta sitten. Ilmiö on nyt näkyvissä suurimmassa osaa Eurooppaa, ja ulkosuomalaiset voivat tuolta ESA:n sivuilta katsoa, pitääkö huomiselle varata lento vai ei. Tää ilmiö on nimittäin harvinaista herkkua ja esiintyy seuraavan kerran vasta 105 vuoden jälkeen. Now or never.

Kun taivaanmekaniikka tuli tutuksi 1600-luvulla, Venuksen transit pystyttiin ennustamaan, ja sitä käytettiin jopa hyväksi aurinkokunnan koon havaitsemisessa vuonna 1761. Kukaan ei siihen aikaan tiennyt tarkalleen kuinka iso Aurinko on, eikä Maan ja Auringon väliselle etäisyydelle ollut kuin karkea arvio. Koska Venus on noin Maan kokoinen, Venus kulkee keskiviikkona hieman eri kohdasta Auringon kiekkoa riippuen mistä kohtaa Maata sitä katsoo. Suurin ero tulee pohjoisnavan ja etelänavan välillä, tosin eteläisin paikka missä koko pimennys näkyy keskiviikkona on jossain Uuden-Seelannin kieppeillä. Tämä johtaa siihen, että Venuksen kulkuaika Auringon kiekon halki vaihtelee hieman riippuen siitä mistä kohtaa havainnoitsija näkee Venuksen porhaltavan sen halki (kuva täällä). Ympyrän jänne on eripituinen riippuen siitä, mistä kohtaa ympyrän halkaisee. Kovin suurista eroista ei ole kysymys. Vaikka kulkuaika on noin 7 tuntia, erot kulkuajoissa eri puolilla Maata pitää selvittää muutamien sekuntien tarkkuudella, että saataisiin laskettua Maan ja Auringon välinen etäisyys hyvällä tarkkuudella. Tarvitaan tietenkin myös hyvä kaukoputki havainnoimaan koska Venus on ilmestynyt ja poistunut Auringon edestä. Tämä oli tosin toteutettavissa tuolloin vuoden 1761 teleskoopeilla. Legendaarinen kapteeni Cook teki Venuksen kulkuaikahavaintoja Tahitilta. Havaintoja tehtiin myös Pietarista käsin ja muualla Venäjällä. Kun havainnot saatiin kerättyä pystyttiin tuolloin määrittelemään Maan ja Auringon etäisyydeksi (eli astronomiseksi mittayksiköksi, AU) noin 153 miljoonaa kilometriä. Tämä on aika lähellä todellista arvoa, joka on 149.6 miljoonaa kilometriä ja huomattavasti tarkempi kuin mikään muu siihenastinen arvio. Antiikin ajoista Tycho Brahen aikoihin asti luultiin, että etäisyys oli vain luokkaa 8 miljoonaa km eli 20 kertaa liian pieni luku. Edmund Halley arvioi teleskoopin avulla etäisyydeksi 111 miljoonaa km vuonna 1716. (Historiallinen katsaus täällä.)

Täällä Regensburgissa jännitetään säätä ja toivotaan että tuo pilviä+aurinkoa ei downgreidaannu. Pieni pilvipeite ei haittaa, mutta paksut pilvet estävät näkymät. Aurinko on hyvin pieni taivaalla (noin Kuun kokoinen) ja Venus on hyvin pieni auringon edessä, noin sadasosa Auringon halkaisijasta. Tämä takia paljain silmin Venusta on aika vaikea havaita, varsinkin jos sen haluaa tehdä ilman silmävauriota. Älkää katsoko aurinkolasein, älkääkä valottuneen filmin läpi, puhumattakaan paljain silmin. Vahva hitsaajan lasi käy (DIN 14), mutta silloinkin tarvitaan tarkat silmät, että tuo pieni musta täplä näkyisi Auringon edessä. Aurinko on tosin onneksi hyvin kirkas möhkäle, joten yksinkertainen neulansilmäkameraviritys riittää usein havaitsemiseen. Tarvitaan vain pahvi jonka eteen on viritetty heijastavaa keittiöfoliota. Folioon (ja pahviin) tehdään pieni reikä neulalla. Pahvi suunnataan Aurinkoa kohden jolloin reiän kautta muodostuu Auringon kuva pahvin taakse. Se voidaan projisoida toiselle valkoiselle pahville tai paperille. Noin kahden metrin päähän reiästä kun tuon ”valkokankaan” asettaa Auringon kuva muodostuu  siihen noin parin sentin kokoisena ja Venuksen pitäisi sitten näkyä siinä pienenä tummana pisteenä. Jos reikä on liian iso piste menee epätarkaksi sutuksi. Kokeilkaa erilaisia virityksiä ennen h-hetkeä auringon paisteessa.

Onnea havainnointiin!

Mainokset