koti-kodimpi-kodein

Oli tulla koti-ikävä, mutta sitten mietin, että mikä ihmeen koti. Ja koti-ikävää ei tullutkaan. Mihinkään edellisistä kolmesta maasta ei ole tullut niin vahvaa tunnesidettä, että tuntuisi kodilta. Ja Suomesta ollaan oltu poissa yli 8 vuotta. Suomi on muuttunut, me ollaan muututtu. T:llä on tosin koti-ikävä kaikkiin maihin. Toki Suomessa on ystäviä ja sukulaiset, mutta useasti tuntuu, että tilanne on siinäkin suhteessa toisenlainen kuin 8 vuotta sitten. Johtuuko se sitten siitä, että useilla (sis. me) stressi painaa, on tullut isompi slaissi vastuuta harteille yms. Aikaa on vähän, elämä on lokalisoitunut.

Tietenkin monet asiat tuntuu kodilta. Monesta asiasta tiedän, että ne ovat mun juttuja – ja tiedän myös miksi. Asioita ei tarvi enää kovasti kokeilla. Monet asiat saa mukaansa vaikka koordinaatit muuttuvat. Etanakin raahaa kotinsa mukanaan. Vaikka jotkut asiat kyllä harmittavat. Kielet esim. Siinä harvinaisessa tapauksessa, että täällä osataan jotain muuta kuin japania niin se o huonoa englantia. Engrish. Kielenkäyttöni ruostuu.

Ja onhan Japani kiva paikka asua. Kaunis maa. Vuoret, meri, luonto. Isohko kaupunki tossa. Ihmiset ystävällisiä, asiat toimivat. Tee maistuu taas teeltä. Nyt kun on täällä ei tietenkään kerkee tehdä paljon mitään.

Fysiikka on kivaa ja hyödyllistä. Fysiikan yhtälöt ovat ihan samat täällä Japanissa kuin Euroopassakin. Suosittelen tiedettä kelle vaan. Harrastukseksi siis. Ressii tulee vaan siitä, että yrittää vuolla tästä elantonsa. Putkimiehen ura olisi tasaisempi ja varmempi valinta. Suosittelen putkimiehen uraa – putkimiehiä tarvitaan aina, putkiremppoja tulee tasaiseen tahtiin. Paitsi tietenkin jos viihtyy kovasti tässä tieteen aliavaruudessa.

Mainokset