ADHD-lääkkeet ja muita uutisia

Naturessa oli uutinen, että ADHD:hen hyvin laajalti käytetyt pillerit eivät toimikaan lapsilla pitkällä tähtäimellä (yli vuoden aikajanalla) ja voivat jopa haitata joitakin. Nämä lääkkeet ovat yleensä amfetamiinipohjaisia tms. Löytö on vähän yllättävä koska näiden pillereiden lyhyen aikavälin vaikutukset ovat niin selviä, että useilla leuat loksahtavat kun näkevät eron. Syitä pitkän aikavälin tehottomuuteen ei vielä tiedetä. Kenties niihin kehittyy toleranssi tai ne eivät auta ongelmissa, jotka vaativat älyllistä joustavuutta.

RIKEN:issä tehtiin vuoden alussa suuri löytö, että kantasoluja voisikin valmistaa suhteellisen yksinkertaisesti verisoluista hapon avulla. Nyt näyttääkin siltä, että asia ei ehkä ollutkaan niin yksinkertainen. Labroilla on suuria vaikeuksia vahvistaa tuloksia. Asiaa tutkitaan parhaillaan.

Hiukkasfyysikoilla on dilemma. Kaikki nykyisen standardimallin hiukkaset on löydetty muttei mitään uutta sen päälle. Mitä tehdä, että päästään käsiksi uuteen fysiikkaan. Joidenkin mielestä neutriinojen tutkiminen on lupaavin tie eteenpäin. Joitakin vuosia sitten Japanin Super Kamiokande detektorin avulla havaittiin kiistatta neutriino-oskillaatioita. Neutriino-oskillaatioissa eri neutriinoperheet ovat sekoittuneena toisiinsa, joten neutriino voi esimerkiksi värähdellä elektronineutriinon ja myonineutriinon välillä. Löytö merkitsee sitä, että neutriinoilla on massa. Niillä ei ole tätä ominaisuutta standardimallissa, joten havainto avaa oven raolleen uuteen fysiikkaan. Kaikki haluavat tietenkin avata oven sepposen selälleen ja kävellä tuohon uuteen huoneeseen. Neutriinofysiikka on tosin vaikeata, koska neutriinot vuorovaikuttavat muuun aineen kanssa hyvin heikosti. Kamiokande detektori suunniteltiin alunperin tutkimaan hajoaako protoni niin kuin jotkut hiukkasfysiikan standardimallin laajennukset ennustivat. Protonin hajoamisia ei havaittu, mutta detektorille keksittiin muuta käyttöä neutriinofysiikassa ja koetta laajennettiin. Vuonna 1987 se havaitsi supernova 1987A:n termisiä neutriinoita 11 kpl. Muita suuria neutriinokokeita on suunnitteilla ja viimeisin uutinen on, että Long Baseline Neutrino Experiment USA:ssa olisi saamassa miljardiluokan kansainvälisen rahoituksen. Kokeen on suunniteltu alkavan vuoden 2022 kieppeillä. Japanissa on myös kiinnostusta laajentaa Kamiokande-koesarjaa vieläkin suuremmalla detektorilla, tällä kertaa Hyper Kamiokandella. Kokeelta loppuu kohta superlatiivit. 🙂 Eilen Naturessa oli myös uutinen, että oltiin saatu vähän lisää evidenssiä siitä, että neutriinohiukkasia voisikin olla vielä yksi lisää standardimallin kolmen neutriinoperheen (elektronineutriino, myonineutriino ja tauneutriino) lisäksi. Tämä neutriino ei vuorovaikuttaisi muiden hiukkasten kautta muuten kuin gravitaation avulla, joten sitä kutsutaan steriiliksi neutriinoksi. Tämä olisi kokeilijoiden painajainen sillä sitä ei voisi siis havaita muuten kuin epäsuorasti.

University College Londonissa skannattiin matemaatikoiden päitä MRI:ssa ja tutkittiin mitä tapahtuu kun he katselevat matemaattisia yhtälöitä. Osoittautui, että he kokevat yhtälöt samalla tavalla kauniiksi kuin taide koetaan kauniina. Tämä nyt ei ollut ihan yllättävä löytö. Tiede ja taide ovat kulkeneet käsi kädessä sitten antiikin aikojen. Kauneimmaksi havaittiin Eulerin yhtälö eix = cos(x)+i sin(x) : se on kompakti, symmetrinen, voimakas ja yllättävä. Itse olisin tosin valinnut Diracin yhtälön kauneimmaksi. Kaiken symmetrisyyden lisäksi sillä on se nätti ominaisuus, että se todellakin kuvaa luontoa hyvin tarkasti.

sf-dance 2

Advertisements