Mt Ōdake trailrun

Plantaarifaskiitti hellitti reilusti etuajassa joten nyt on taas päässy vähän juokseen. Lauantaina suunnistin Tokion länsipuolella oleville vuorille kun lumet ovat jo enimmäkseen sieltä lähteneet. Keli oli lämmin max +18C ja aurinko hirvitti porotti. Traili oli jyrkkä ja pulssi meni ajoittain vähän punaselle kun on ollu taukoa. Yhteensä noin 18 km ja 1.2 km nousua. Täydellinen uupumus on erinomainen mielialan kohottaja.

Lenkin lakipiste oli Ōdake vuori  (大岳), eli käännettynä ”Iso huippu”. Tuo ’Ō’ lausutaan siis pitkänä, Oodake, ja translitteroidaan yleensä noin, mutta joskus ’oh’:na jolloin vuoresta tuleekin ikävästi ohdake. 🙂 Joskus nuo viivat jätetään vain laiskasti pois. Se on tosin vaarallista koska ’o’ lyhyenä tarkoittaa pientä eikä vuori varmaankaan haluaisi olla pikku huippu. Luminen Fuji möllötti horisontissa. Huipulla oli vähän tungosta. Tapoihin kuuluu täällä näemmä laittaa huipulla trangia tulelle ja keittää kuppinuudelit. Ja tietenkin matkan alussa käydään shinto-pyhätössä moikkaamassa vuoren henkiä ja/tai buddhalaisen jizon luona pyytämässä apuja matkan koettelemuksille. Jos laiskottaa voi puolet matkasta taitaa myös dösällä ja köysiradalla.

Screen Shot 2014-04-12 at 23.32.46

Noin. Lenkin ylämäkiosuus.

Mainokset