Nasu

(Ei se possu – Nasu on tulivuori ja kuumat lähteet Japanissa noin 150 km Tokiosta pohjoiseen.)

Oli taas tuollainen fyysikoiden kokoontumisajo torstaina-lauantaina. Tarkoituksena oli puhua fysiikkaa sekä konfesalissa että rikinhajuisissa kuumissa lähteissä – ja siinä sivussa harrastaa jotain sijaistoimintoja. The same procedure as always. Professorissenseit olivat taitavasti varmistaneet sponssauksen konfepaikan varaukseen, mutta omasta budjetista piti pulittaa matkat ja majoitukset. Oli todella hyödyllinen keikka ja Sendain yliopiston jatko-opiskelijan kanssa päästiin eteenpäin kokeiden suunnittelussa. Hän näytti vähän suttuisia elektronimikroskooppikuvia uusista sampleista, mutta ne näyttivät lupaavilta. Yksi iltapäivä oli pyhitetty kulttuuriaktiviteeteille. Jotkut menivät rentoutumaan läheiselle lammelle ja narrasivat istutettuja kaloja. Laittoivat syötiksi ikuraa ja kiskoivat sitten kolmisenkymmentä vonkaletta ylös. Mä valitsin sen sijaan vuorilenkin Nasuun kuuluville tulivuorille Asahi-dake (朝日岳 – aamuauringon vuori, 1896 m) ja Chausu-dake (茶臼岳 – teemyllyvuori, 1915 m). Ylhäällä oli hienot näkymät, rikinkatkuisia höyryjä ja aika tuima tuuli. Alkaa syksy jo väijymään kulman takana. Olin tullut alas vuorelta ja hölkkäsin tietä alas hotellille päin illan jo alkaessa hämärtyä kun hilpeät kalastajat pysähtyivät pikkubussin kanssa kohdalle ja kysyivät nauraen, että kelpaisko kyyti kun näytin vähän väsyltä. Aattelin, että no jos tän kerran nyt sit kun kerran aurinko on menossa mailleen. 20 km riittänee yhdelle päivälle.

Tulivuori päästää vähän painetta.

Mt. Chausu höyryää.

Olen kehittänyt jo tietyt tavat näiden trailrunningujen kanssa. Sanoisinko jopa että japanilaisen katan. Sääntö nro 1 : juostaan täysillä mutta intervallein ja suhteellisen kevyillä kengillä, ei vaelluskenkiä. Kepit eivät ole välttämättömiä, mutta auttavat ehkä pikkasen jyrkällä polulla. Varaan 0.5 l nestettä per tunti. Nro 2 : kävellään jos lähistöllä on jyrkkää pudotusta tai alusta on kivikkoinen. Nro 3 : ei juosta alamäkeen, paitsi jos jyrkkyys on hyvin loiva. Alamäkeen juoksemisella kunto ei parane, vauhti kasvaa äkkiä liian kovaksi ja pysähtyminen on vaikeata. Lihaskrapula eli DOMS on taattu. Kello ja gps kannattaa pysäyttää jo huipulla ettei tule turhia houkutuksia. Jos köysirata löytyy niin alas vaan kaapelilla. Ei ole noloa. Tällä reseptillä välttää hyvin nyrjähtäneet nilkat ja kivi-ihottuman eikä jaksu lopu ennen iltaa. Huom. vaikka legendan mukaan Fuji-san on täynnä juoma-automaageja näillä vähemmän turisteimmilla vuorilla niitä ei löydy parkkipaikan jälkeen. Omat pullot mukaan.

Menomatka.

Menomatka.

Jizot vahtivat reittiä.

Jizot toivottavat tervetulleeksi tulivuorelle.

Mt. Asahi

Vähän ruosteisen värinen Mt. Asahi.

Mt. Chausu

Mt. Chausun huipulla.

One response to “Nasu

  1. Tuosta tulee mieleen Kotkan Meripäivien kahluuallas, joka täytetään kaloilla ja sitten sieltä ongitaan kalaparat ylös. Ei siinä ole mitään vitsiä, eihän niillä ole muuta mahdollisuutta kuin käydä täkyyn. Eri juttu mennä merelle ja kalastaa siellä.

Kommentointi on suljettu.