Yatsugatake

Sensei ehdotti töissä, että mentäisiin viikonloppuretkelle Yatsugataken vuorille. Kuivahkoa kevätkeliä oli tiedossa vielä muutama päivä ennen sadekauden alkua. Pakattiin teltat ja makuupussit reppuihin ja otettiin aikainen juna lauantaiaamuna.

Yatsugatake (八ヶ岳) on ryhmä sammuneita kerrostulivuoria keskellä Honshun saarta Naganon ja Yamanashin prefektuurien rajalla. Nimi tarkoittaa kahdeksaa vuorta mikä on tulivuoriryhmän huippujen lukumäärää. Korkein huippu (2899 m) on Akadake (赤岳), punainen vuori. Vuoren punaisuus tulee vulkaanisesta kivestä. Ylhäällä on alppi-ilmasto ja huiput ovat puurajan yläpuolella. Tähän aikaan vuodesta ylhäällä oli vielä paljon lunta.

Otettiin ensin itäpuolen reitti Kiyōsaton asemalta Tengu-huipun kautta Akadakelle. Tengu on se pitkänokkanen örkki. Tengun lisäksi ulkomaalaisilla on pitkät nokat, ihan näin tiedoksi vain. Autotien päästä huipulle meni vajaa 4 ja puoli tuntia lounastaukoineen. Nousu melkein kolmen kilometrin korkeuteen muutaman tunnin aikana oli aika rivakka tahti kun on viettänyt puoli vuotta suunnilleen meren pinnan tasolla. Alkoi vähän hengästyttämään. Mökkiyö ja akklimatisointi ovat suositeltavia jos aikaa vain riittää. Viimeiset 300 korkeusmetriä olivat myös aika jyrkkiä ja lumisia, mutta nämä vuoret on varustettu sellaisella määrällä rautaa, että omia hakkuja tai muuta hardista ei tarvita kesällä (kevät on toinen asia, kun rautatie on vielä lumen alla piilossa). Tultiin alas länsipuolen reitin kautta, joka on loivempi ja helpompi, mutta myös vähän nätimpi. Nämä polut ovat suhteellisen kivisiä ja vaikeakulkuisia, joten trailrunningu ei toimine kovin hyvin.

Vuori on suhteellisen suosittu ja majoja oli reitin varrella kolme. Yksi aivan huipulla (nice views), toinen vähän alempana harjanteella ja kolmas puurajan tuntumassa noin 2350 m korkeudessa. Yöpyminen majassa on suhteellisen kallista, 5000-9000 jeniä riippuen siitä haluaako oman huoneen ja/tai ruokaa. Teltan saa laittaa pystyyn tonnilla (fasiliteetit kuuluvat hintaan).

Käytiin Akadakella ja tultiin sitten alas kolmannen mökin tasolle ja viritettiin siellä teltat ylös. Koetin soittaa T:lle sen jälkeen. Ei ollut kenttää. Kysyin majasta ja sanoivat, että ainoastaan Docomo kuuluu. Mun Softbankku oli siis mykkä. Ei ollut myöskään yleisöpuhelinta. Ystävällisesti lainasivat tetherin kautta vähän Docomon dataa ja sain laitettua viestin, että perillä ollaan. Tehtiin kuppinuudelit ja riisipallot kaasukeittimellä. Vähän umeshua kupista ja sitten nukkumaan. Jossain vaiheessa iltaa oli jotenkin huojuva olo, mutta kiroilin vaan sisäkorvaani ja käänsin kylkeä. Kun taas pääsin taas kentän ulottuviin seuraavana päivänä kuulin, että Tokiota oli heiluttanut tän vuoden voimakkain maanjäristys, giganttiset 8.5 Richteriä Ogasawaran saarten kieppeillä. Sen keskusta oli epätavallisesti hyvin syvällä 590 kilometrissä, joten paljon vahinkoa se ei aiheuttanut, mutta aikamoinen höykytys kuitenkin. T peljästyi suuresti ja taisi meidän naapuritkin huudoista päätellen. Maa järjestyy ja tulivuoretkin. Viime viikolla Kuchinoerabujima Kyushun saaristossa räjähti pahan näköisesti. Vaikka kyseessä oli magman purkaus ja sienipilvi muistutti viime vuoden Ontake-sanista kukaan ei tällä kertaa pahemmin loukkaantunu. Nyt oli onneksi parempaa onnea matkassa.

Aamulla vuori oli paksun kolean sumun peitossa, mutta se hälveni onneksi päivän mittaan. Sen jälkeen olikin mukava schorchio. Käytiin vielä ylhäällä huippuharjanteella kävelemässä. Lännessä näkyi riisipellot laaksossa valkoisena tilkkutäkkinä. Laskeuduttiin sitten alas noin 10 kilometrin pituisen polun päässä olevan dösärin ja Chinon aseman kautta Tokion meluisan sivistyksen pariin.

(kiitokset T:lle kuvaediteistä! mä oon käsi photosopin kans)

Akadake pieneltä Tengu vuorelta (小天狗岳) kuvattuna. Tässä vaiheessa keikkaa oon vielä suht freesi.

Akadake pieneltä Tengu-vuorelta (小天狗岳) kuvattuna. Tässä vaiheessa keikkaa oon vielä suht freesi.

Lounaalla Tengun kanssa (vasemmalla).

Lounaalla Tengun kanssa (vasemmalla).

Jizo päivystää toimistossaan.

Jizo päivystää toimistossaan.

Akadaken alttari. Taustalla Amida vuori, yksi kahdeksasta. Vuori on nimetty Amitabha buddhan mukaan, mikä on tavallaan universaalibuddha. Buddhalaisen filosofian mukaan maailmankaikkeus on äärettömän suuri ja vanha ja buddhan löytämät totuudet ovat universaaleja, joten muitakin buddhia kuin tämä meidän maanpäällinen on myös olemassa  - jossakin paikassa, kenties jopa toisessa ulottuvuudessa. Amitabha buddha on yksi näistä.

Akadaken alttari. Taustalla Amida vuori, yksi kahdeksasta. Vuori on nimetty Amitabha buddhan mukaan, mikä on tavallaan universaalibuddha. Buddhalaisen filosofian mukaan maailmankaikkeus on äärettömän suuri ja/tai ikivanha ja buddhan löytämät totuudet ovat universaaleja, joten muitakin buddhia kuin tämä meidän maanpäällinen täytyy myös olla olemassa – jossakin paikassa, kenties jopa toisessa ulottuvuudessa. Amitabha buddha on yksi näistä.

Mökki ja leirintäalue 2350 m.

Mökki ja leirintäalue 2350 m korkeudessa. Kaasukeitin tulella.

The Fog.

The Fog.

Jizo ottaa vastaan lahjoituksia laattikkoonsa.

Jizo ottaa vastaan lahjoituksia laatikkoonsa.

Sumu hälvenee.

Sumu hälvenee.

Huippuharjanteella.

Huippuharjanteella.

Mä ja jizo.

Mä ja jizo.

Tulivuoripurojen raikkautta.

Tulivuoripurojen raikkautta.

Riisiä tulossa laaksossa.

Riisiä kypsymässä jonkun takapihalla.

3 responses to “Yatsugatake

Kommentointi on suljettu.