Kajitalle nobeli

Fysiikan Nobel-palkinto tuli taas Japaniin. Takaaki Kajita (梶田) korjasi puolet vuoden 2015 potista neutriino-oskillaatioiden löytämisestä. Hän teki löydön Super-Kamiokande -detektoritiimin johtajana. Pääuutislähetyksessä on jo haastateltu hänen vaimoa, vanhempia, kollegoita ja ihmisiä kaduilta, ja näytetty kun pääministeri soittaa onnittelupuhelun. Näin on siis kaikki yhteiskunnan rakenteet toivottaneet onnea. Omedetougozaimasu! Kaikki ovat nyt aivan varmoja, että uusi sukupolvi innostuu opiskelemaan fysiikkaa.

Samalla tavalla kuin Higgsin hiukkasen kohdalla, neutriino-oskillaatioiden teoria on tunnettu jo pitkään, mutta vasta valtavan suurten neutriinodetektorien ansiosta asialle saatiin vahvistus 90-luvun lopulla. Spekulatiivista neutriino-oskillaatioiden teoriaa pyörittivät 50-luvulla italialainen Pontecorvo (tunnettu myös Neuvostoliiton vakoojana) ja 60-luvulla toiset japanilaiset, Maki, Nakagawa ja Sakata (Sakata oli aikoinaan Japanin hitufysiikan suuri nimi Nagoyassa). He osoittivat, että JOS neutriinoilla on massa niin se johtaa neutriino-oskillaatioihin. Neutriinoja on 3 erilaista ”makua”, elektronineutriino, myonineutriino ja tauneutriino. Maut liittyvät leptoneihin joiden pareina kyseiset neutriinot voivat olla hiukkasreaktiossa, eli elektronien, myonien tai tau-hiukkasien kanssa. Oskillaatiot tarkoittavat puolestaan sitä, että esim. elektronineutriino voi muuttua myonineutriinoksi ja sitten takaisin elektronineutriinoksi. Oskillaatioita ollaan kiistattomasti havaittu, joten neutriinoilla ON massa, mutta kuinka suuret nämä massat ovat sitä ei kukaan tiedä vielä. Kokeet ovat vaikeita koska neutriinot vuorovaikuttavat niin heikosti muun aineen kanssa, että neutriinojen havaitseminen on vaikeata valtavan suurilla detektoreillakin. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että nuo massat ovat pieniä, luokkaa miljoonasosa elektronin massasta. Joten miksi näiden piskuisten massojen takia pitää sit antaa Nobelin palkinto? Syy on se, että nykyään hiukkasfysiikan perusteoriassa eli ns. standardimallissa neutriinoilla ei ole massaa. Neutriino-oskillaatiot ovat siis portti kokonaan uuden tuntemattoman fysiikan pariin. Pimeän aineen epäsuora havaitseminen on toinen ikkuna uuteen fysiikkaan ja uskoisin, että lähivuosina tai vuosikymmeninä fysiikan perusteoria saa uuden muodon, kukaan ei vaan vielä tiedä minkälaisen. Stay tuned!

Super-Kamiokande-detektori sijaisee Japanissa Kamioka vuoren alla Nagoyasta pohjoiseen. Se tehtiin alunperin testaamaan hajoaako protoni jonkun eksoottisen yhtenäisteorian mukaan eli siitä nimi Kamioka Nucleon Decay Experiment (KamiokaNDE). Protonin hajoamisia ei havaittu (eikä olla vieläkään), mutta detektoria laajennettiin ja se siirtyi tutkimaan neutriinoja. Nobeliin liittyvä obnobelipohdinta: Löydön tehneen kokeen pomo sai tänä vuonna nobelin. Aikoinaan spekuloitiin, että CERN:in LHC-kiihdyttimen jättimäisille kokeille pitäisi antaa nobeli Higgsin hiukkasen löytymisestä, mutta teoriaa pyörittäneet fyysikot korjasivat sen sijaan potin. Neutriino-oskillaatioiden teoria on tosin aivan erilaista eikä sillä ole samanlaista ennustusvoimaa kuin Higgsin bosonin teorialla. Joten Sakata-sensein kamilla tuskin on pahempaa grudgea asiasta.

3 responses to “Kajitalle nobeli

  1. Kajitan vaimon haastattelu oli hämmentävä.

    Ei ole koskaan nähnyt miestään töissä, eikä tiedä töistä mitään. Ei voi sanoa tukeneensa miestä tutkimuksessa, koska ei tiedä siitä mitään. Kotona mies lähinnä rentoutuu, mutta on kotona harvoin. Ja vaimo oppi jo nuorena, ettei pidä näyttää omia huoliaan, koska se voisi häiritä miestä.:-/

  2. Mutta saako tällä ny tehtyä jotain kivoi härpäkkeitä, jolla voisi edistää firmojen (ei-pk) vientiä? Kyseleepi Sipilä Suamesta. Jos ei, niin leikataan poijes.

Kommentointi on suljettu.